Mainos

Esitys uudesta rauhanturvaamislaista valmis

Suomalaiset rauhanturvaajat eivät voi vastakaan osallistua sotilaallisiin pakotetoimiin. Tulkinnanvarainen ja epämääräinen viittaus muuhun rauhaanpakottamiseen aiotaan kuitenkin poistaa laista.

KFOR sotilas Kosovossa

Valtioneuvosto pääsi tänään ratkaisuun uuden rauhanturvaamislain sisällöstä. Esitys annetaan eduskunnalle huomenna. Esityksen lopullista sisältöä hiottiin viime perjantaina valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja tasavallan presidentin kokouksessa.

Esitys on nyt saanut muodon, jonka presidentti Tarja Halonenkin voi hyväksyä. Nykyiseen tapaan valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle, jos rauhanturvajoukon voimankäyttövaltuudet olisivat perinteistä rauhanturvatoimintaa laajemmat.

Uutena tärkeänä lisäyksenä lakiin tulee kuitenkin määräys, että selonteossa yksilöidään voimankäyttövaltuuksien laajuus operaatiossa. Sinänsä lainmuutos ei sisällöllisesti laajenna Suomen osallistumista rauhanturvaamistoimintaan.

Suomi ei siten lain perusteella vastakaan osallistuisi nykyistä vaativampiin operaatioihin. Uudistuksen katsotaan kuitenkin selkeyttävän sekä osallistumispäätöksen tekemistä että käytännön toimia niissä operaatioissa, joissa Suomi on mukana.

Toistuvaa tulkintaa

Lainmuutoksen taustalla ovat käytännön syyt. Etenkin Bosniassa ja Kosovossa suomalaiskomentajat joutuvat toistuvasti tulkitsemaan rauhanturvaamislakia. Entisen Jugoslavian alueella suomalaiset saavat käskynsä Natolta.

Yleensä annettu tehtävä pitää aloittaa kuuden tunnin kuluessa käskyn saamisesta. Suomalaisjoukoilla voi olla vaikeaa aloittaa tehtävää, koska lain tulkinnalle pitää aika ajoin saada tukea Suomesta. Jos suomalaisjoukko jättäytyy pois tehtävästä viime hetkellä, koko tehtävä voi olla vaarassa. Lisäksi rauhanturvaajien turvallisuus voi vaarantua.

Viittaus muuhun rauhaanpakottamiseksi katsottavaan toimintaan tuli lakiin eduskuntakäsittelyssä, kun viisi vuotta sitten nykyistä lakia säädettiin. Kaiken huipuksi eduskunnan vastauksessa käsite rauhaanpakottaminen sai virheellisen muodon "rauhanpakottaminen".

Uusittava laki salli suomalaisen rauhanturvaamisorganisaation osallistua YK:n erityisjärjestön tai viraston humanitaariseen operaatioon. Nykyisin tämä ei semmoisenaan ole mahdollista. Operaatiolla pitää olla YK:n mandaatti. Ongelma tuli esiin viime vuoden alussa, kun Kiina käytti veto-oikeuttaan ja esti YK:n operaatioon jatkamisen Makedoniassa. Koska YK:n mandaattia ei enää ollut, suomalainen rauhanturvajoukko ei voinut osallistua pakolaisten auttamiseen.

Vapaaehtoista toimintaa

Tarkoituksena on myös, että rauhanturvaamistoiminnan käytännön tehtävät siirrettäisiin puolustusministeriöstä puolustusvoimien varsinaiseksi tehtäväksi.

Puolustusministeriölle jäävät edelleen rauhanturvaamistoiminnan poliittinen ja hallinnollinen ohjaus ja valvonta. Henkilöstön osallistuminen rauhanturvatehtäviin pysyy vapaaehtoisena. Myös lain nimi muuttuu.

Nykyinen nimi "laki Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan" on vastedes "rauhanturvaamislaki". (STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.