Mainos

Espanjassa kerjäläisille tarjotaan koulutusta

Suomessa etsitään parhaillaan ratkaisua kerjäläisongelmaan. Sisäministeriön asettama työryhmä selvittää kerjäämisen kieltämistä, ja selvityksen pitäisi valmistua juhannukseen mennessä. Mikäli Suomi päätyy kerjäämisen kriminalisointiin, se jatkaa samoilla linjoilla monen suuren EU-maan kanssa. Kerjääminen on laitonta esimerkiksi Iso-Britanniassa, Espanjassa sekä Ranskassa, jälkimmäisissä silloin, kun kyseessä on lasten kerjääminen. Suurin osa Suomeen sekä muihin Euroopan maihin tulevista kerjäläisistä on Romanian romaneja.

Maissa, joissa kerjääminen on laitonta, rahan anelusta rapsahtaa sakkolappu. Usein kerjäläisiä odottaa myös lähetys takaisin kotimaahan.

Euroopan unionin perusoikeusviraston edustaja Michail Beis kertoo, että romanikerjäläisongelmaa on pyritty ratkaisemaan myös muulla tavoin kuin kriminalisoinnilla. Beis sanoo, että esimerkiksi Espanjan Córdobassa kaupungin päättäjät passittivat romaninaiset koulutukseen. Samalla äitien lapsille tarjottiin päivähoitoa.

- Córdobalaiset halusivat auttaa kerjäläisiä saapumispaikassa, eikä ajaa heitä takaisin kotimaahansa huonoihin oloihin. Tavoitteena on vauhdittaa romanien sopeutumista yhteiskuntaan, Beis sanoo.

Projektin tavoitteena on myös, että romanilapset eivät kulkisi kaduilla kerjäämässä äitiensä mukana.

Kerjääminen monelle pakko

Romaniväestöä asuu paljon Keski-Euroopassa, ja vähiten heitä arvostetaan Bulgariassa ja Romaniassa. Beis muistuttaa, että EU:n selvitysten mukaan romanit eivät kerjää siksi, että he pitävät siitä, vaan koska heidän on pakko.

Helsingin yliopiston väestötieteen dosentti Arno Tanner kertoo, että Romanian köyhimmillä romaneilla ei ole mahdollisuutta lähteä ulkomaille kerjäämään.

- Heistä kaikkein köyhimmät asuvat Romanian kaduilla, eivätkä he ole samaa porukkaa kuin Suomeen tulevat kerjäläiset. Romanian romanit ovat kuitenkin köyhiä - maassa ei ole "keskiluokkaisia romaneja", hän sanoo.

Vaikka suurin osa Itä-Euroopan romaneista asuu muun yhteiskunnan ulkopuolella, Tannerin mukaan Bulgariasta löytyy pieni joukko romaneja, jotka ovat sopeutuneet kantaväestöön hyvin. Romaniassa näin ei ole tapahtunut.

- Jos romaniperhe asuu yhteiskunnan ulkopuolella, kotoutuminen on heikkoa. Mutta Bulgarian romanit, jotka asuvat valtaväestön keskellä ja joiden lapset käyvät samoja kouluja kuin valtaväestön lapset, ovat sopeutuneet yhteiskuntaan hyvin.

Köyhempien maiden asema parantunut EU:n myötä

Tannerin mukaan Bulgarian ja Romanian olot ovat parantuneet Euroopan unionin ansiosta jo hurjasti. Hänen mukaansa EU:n pitäisi kuitenkin huolehtia enemmän siitä, että romaneihin liittyvät projektit saatetaan kunnolla loppuun.

- Romanien sosiaaliset ongelmat ovat edelleen ratkaisematta EU-tasolla, Tanner sanoo.

Myös Beis harmittelee, että vaikka EU-maat ovat kovasti yhdistymässä, kaikki maat eivät olekaan valmiita integraatioon. Hän pitää Córdoban esimerkkiä hyvänä suuntana siihen, miten liikkuvien romanien asemaa voitaisiin parantaa.

- Kotouttamisen edistämisen eteen on tehtävä työtä, ja sen toteutumiseen tulisi perustaa rahastoja, hän sanoo.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.