Mainos

Espoon kaupunkia kosiskellaan jättistadionin rahoittajaksi

Espoolaiset urheilumiehet suunnittelevat kaupunkiin Suomen suurinta jalkapallostadionia. Tapiolan urheilupuistoon, tulevan metroaseman viereen kaavailtu rakennus vetäisi noin 11 000 katsojaa. Sen hinta-arvio on 26 miljoonaa euroa. Kiistanalaisesta stadion-hankkeesta kerrotaan illan 45 minuuttia -ohjelmassa.

Stadionin aikataulu on haastava, joidenkin mielestä mahdoton. Espoolainen FC Honka haluaisi pelata stadionilla jo kaudella 2011, vaikka hankkeen rahoitus on vielä auki.

Liigajoukkue FC Hongan taustayhtiö Pallohonka Oy vie hanketta eteenpäin H&P Infra -rakennusyhtiön kanssa. Ne ovat saaneet luvan suunnitella sekä stadionia että hotellia urheilupuiston alueelle.

Rahoittajan roolia sovitellaan nyt Espoon kaupunkilaisille. Ajatuksena on, että kaupunki osallistuisi hankkeeseen lainan antajana. Pallohonka Oy:n hallituksen puheenjohtajan Jouko Harjunpään mukaan keskusteluissa on ollut esillä myös kaupungin 10 prosentin omistus stadionista.

Erikoiseksi hankkeen tekee myös se, että taustayhtiö Pallohonka Oy:n taloudellinen tilanne on epävarma. Yritys on käytännössä luottokelvoton. Ulosottomerkintöjä on sekä vastuuhenkilöllä että yrityksellä itsellään.

- Menneet ovat menneitä ja uskon, että tulevaisuudessa on enemmän haasteita kuin riskejä. Tällä stadion-hankkeella ei ole mitään tekemistä näiden vanhojen asioiden kanssa, kuittaa Harjunpää.

Kritiikkiä vihreiden leiristä

Pallohonka Oy ja H&P Infra aikovat kaapia noin seitsemän miljoonan euron omarahoituksen kasaan aitioiden ja stadionin nimen myynnistä.

Harjunpään mukaan vastaanotto on ollut pelkästään positiivinen eikä vastustajia ole löytynyt.

Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (vihr.) ihmettelee Harjunpään puheita.

- Jos yksityiset tahot itse hoitavat rahoittamisen, toivotan heille onnea. Suhtaudun kuitenkin erittäin kriittisesti jo siihen, että kaupunki lähtisi lainoittamaan, saatikka omistajaksi stadioniin.

Pallohongan edustajat keskustelevat jo eri tavarantoimittajien ja aliurakoitsijoiden kanssa urakasta. Eräs neuvotteluissa käyneistä tavarantoimittajista kertoo hämmästyneensä, kun häneltä pyydettiin yli 1000 euroa pelkästään tarjousasiakirjoista ja esittelyseminaarista. Harjunpään mukaan maksut veloitetaan, koska tarjouskilpailun järjestäminen aiheuttaa paljon kustannuksia.

Pallohongan myyntipäällikön tavanneelle yrittäjälle myös vakuutettiin, että stadionin rahoitus on kaupungin puolelta jo kunnossa.

Harjunpää uskoo, ettei yhteistyökumppaneille ole annettu väärää tietoa rahoituksesta. Hänen mukaansa kaupungilla ei kuitenkaan ole varaa kieltäytyä yhteistyöstä.

- Haluaako Espoon kaupunki, että meillä pelataan kansallista ja kansainvälistä peliä? Jos tämä hanke ei toteudu, silloin saadaan nappikset laittaa naulaan. Tällä hetkellä Suomessa ei ole sopivaa pelipaikkaa, jos joku joukkue etenee esimerkiksi Champions Leaguen lohkopeleihin. Eikö se ole aika noloa, Harjunpää kysyy.

Kaupunki odottaa liiketoimintasuunnitelmaa

Kaupungin rahoitusjohtajan Reijo Tuorin mukaan neuvottelut ovat aivan alkumetreillä. Hän sanoo odottavansa nyt, että Pallohonka ja H&P Infra esittäisivät kunnollisen liiketoimintasuunnitelman. Tuori on erityisesti kiinnostunut omarahoituksesta.

- Niistä pitää olla jotain paperilla ja esimerkiksi aitiosopimusten pitää olla sitovia. Sitten tietysti katsotaan myös sitä käyttötaloutta, että miten sitä stadionia pyöritetään jatkossa, Tuori sanoo.

Jos hanke etenee, lopullisen päätöksen rahoituksesta tekee Espoon kaupunginvaltuusto.

Junioreiden saama hyöty kiistanalainen

Vihreiden Hertell arvioi, että Espoossa on siirrytty enenevässä määrin yksityisten hankkeiden tukemiseen sen sijaan, että kaupunki korjaisi ja rakentaisi omia liikuntapaikkoja.

- Mielestäni kaupungin toimintaan ei kuulu huippu-urheilun tukeminen eikä ainakaan tällaisten mittavien valtavien stadion-hankkeiden tukeminen. Meidän toimintaamme kuuluu junioritoiminnan tukeminen ja harrastajien harrastustoiminnan tukeminen.

Pallohongasta vakuutetaan, että stadion palvelisi 90-prosenttisesti junioriurheilua ja tarjoaisi apua harjoitustilojen puutteeseen. Hertell ei tätä niele.

- Vanhemmat, joiden lapset harrastavat esimerkiksi jalkapalloa tai jääurheilua, tietävät, että ne ovat kalliita lajeja. Kun siihen vielä väliin tulee voittoa tavoitteleva yritys, on selvää, että harjoitusajan hinta nousee.

"Kaupunki tukee junioreiden harjoittelua"

Jääurheilun puolella hintaero yksityisten ja kaupungin tilojen välillä on merkittävä.

Kaupungin halleissa juniorijoukkueet harjoittelevat seitsemän euron tuntihintaan. Sen sijaan esimerkiksi yksityisellä Barona Areenalla tuntiveloitus on iltaisin 280 euroa. Vielä kaupungin maksaman tuenkin jälkeen juniorijoukkueet pulittavat yksityisestä jäästä yli 200 euroa.

Voiko jalkapallostadionin puuhamies luvata, että uudessa stadionissa juniorit voivat harjoitella edullisella hinnalla?

- Lupauksia on tässä vaiheessa vaikea antaa. Eiköhän tämäkin mene sitä kautta, että kaupunki sitten tukee rahallisesti näitä vuoroja, Harjunpää pohtii.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.