Mainos

EU-johtajat kiistelevät ilmastotavoitteista

EU-maiden johtajien on määrä päättää unionin vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiatavoitteista tänään alkaneessa huippukokouksessa. EU tavoittelee 40 prosentin päästövähennyksiä. Sen sijaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet eivät ole näillä näkyvin jäsenmaita sitovia vaan jäävät suosituksiksi.


Kivihiilestä riippuvainen Puola ja muutamat muut jäsenmaat jarruttelevat suunnitelmia kiristää EU:n päästövähennystavoitetta.

EU-komission esityksen mukaan päästövähennystavoitteeksi asetettaisiin 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian 27 prosentin osuutta tavoiteltaisiin unionin tasolla. 30 prosentin energiatehokkuuden lisäystavoite olisi pelkkä suositus.

Sitä ei vielä tiedetä, miten tulevat päästövähennystavoitteet jaetaan jäsenmaiden kesken. Komission arvion mukaan maakohtaiset päästövähennystavoitteet vaihtelevat 0 - 40 prosentin välillä.

EU:n huippukokouksessa kiistellään siitä, kuka maksaa päästövähennysten kustannukset. Itä-Euroopan maat haluavat rikkaammilta jäsenmailta hyvityksiä päästövähennyksistä. Esimerkiksi Suomi toivoo, että uudessa mallissa leikkaukset tehdään siellä, missä se on kustannusten kannalta tehokkainta eli muunmuassa Itä-Euroopassa. 

Suomi on nostanut itselleen tärkeiksi asioiksi liikenteen ja biopolttoaineet.


Teollisuus ja ympäristöjärjestöt eri linjoilla


Teollisuus ja ympäristöjärjestöt ovat eri linjoilla päästövähennystavoitteista.

- Jos 2030 paketissa keskityttäisiin yhteen päästövähennystavoitteeseen ja muut tavoitteet olis ohjeellisia, niin jäisi kustannustehokkuutta ja joustavuutta jäsenmaille päästövähennystavoitteiden toteuttamiseen, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

- Kyllä komission esitys on auttamattoman löysä, jos tarkastellaan sitä, mitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pitäisi tehdä.
Ilmastotutkijat on korostaneet, että EU:n päästövähennystavoitteen pitäis olla vähintään 50 prosenttia, jotta se antaisi positiivisen signaalin Yhdysvalloille tai Kiinalle Pariisin ilmastosopimuksen alla. Se täyttäisi EU:n osuuden globaalista ilmastohaasteesta, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) suojeluasiantuntija Otto Bruun


Elinkeinoelämä pelkää lisäkustannuksia


Suomen elinkeinoelämä pelkää lisäkustannuksia.
- Päästökauppa nostaa päästöoikeuden hintaa. Samalla se nostaa myös sähkön hintaa. Edelleen pitää jakaa maksuttomia päästöoikeuksia. Lisäksi pitäisi kompensoida energiaintensiiviselle teollisuudelle sähkön hinnan nousu. Kustannushyvityksiä tarvitaan siihen asti, kunnes Kiina, Yhdysvallat ja muut maat saadaan mukaan päästövähennystoimiin, vaatii Mikael Ohlström.
Luonnonsuojeluliiton mielestä päästövähennyksistä voi olla myös hyötyä teollisuudelle.
- Kalleus tulee siitä, jos ei ymmärretä, millaisia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia vähähiilisen yhteiskunnan rakentaminen tuo. Suomalainen teollisuus tuntuu näkevän tässä vain peikkoja ja mörköjä. Silloin uhkaa käydä niin, että mahdollisuudet menetetään ja uhat toteutuvat, arvioi Otto Bruun.

Muu maailma odottaa kiinnostuneena EU:n päätöksiä. Ensi vuonna Pariisissa on tarkoitus sopia uudesta kaikkia maita sitovasta ilmastosopimuksesta ja EU:n päästövähennystavoitteiden taso vaikuttaa siihen, mitä muut maat ovat valmiita lupaamaan. 


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.