Mainos

EU:n sokeriuudistuksen käsittely venyy huomiseen

Puheenjohtajamaa Britannia tuo huomenna uuden ehdotuksen EU-maiden punnittavaksi. Mailla on yhä merkittäviä erimielisyyksiä sekä hinnanleikkauksista että viljelijöille maksettavista korvauksista.

Neuvottelut Euroopan unionin sokeriuudistuksesta jatkuvat huomenna. Puheenjohtajamaa Britannia aikoo tuoda aamulla pöytään uuden esityksen kiistan ratkaisemiseksi.

Kiistan ratkaisu ei edennyt merkittävästi päivän aikana. Britannia aikoi kuitenkin komission kanssa jatkaa illalla kahdenkeskisiä neuvotteluja eri maiden kanssa.

Mailla on edelleen merkittäviä erimielisyyksiä sekä hinnanleikkauksen tasosta että viljelijöille maksettavista korvauksista. Britannia on esittänyt hinnan leikkausta 39 prosentilla. Viljelijöille korvattaisiin leikkauksista 60 prosenttia.

Erityisesti Saksan on arveltu alkaneen harata yllättäen uudistusta vastaan. Maan aiempi hallitus tuki esitystä tukileikkauksesta. Myös Suomi ja kymmenkunta muuta maata vastustavat esitettyjä leikkauksia.

Aiemmin tänään komissio ja Britannia kävivät kahdenvälisiä keskusteluja Suomen kanssa. Maatalousministeri Juha Korkeaojan mukaan keskustelu oli rakentava, mutta suurta edistystä tukileikkauksen suhteen ei tapahtunut.

Suomi on varautunut luopumaan uudistuksessa toisesta sokeritehtaastaan. Korkeaojan mukaan Suomi haluaa kuitenkin takeet siitä, että sokeria viljellään jatkossakin Suomessa yhden tehtaan tarpeiksi. Yhdenkin tehtaan säilyminen olisi torjuntavoitto, sillä pöydällä oleva esitys uhkaa lopettaa tuotannon ja jalostuksen Suomessa kokonaan.

Suomessa on nyt kaksi tehdasta, jotka sijaitsevat Salossa ja Säkylässä. Ne ovat tanskalaisen Daniscon omistuksessa. Yritys päättää itsenäisesti tehtaidensa jatkosta. On kuitenkin selvää, että jos sokeria ei viljellä Suomessa lainkaan, ei yrityksellä ole painavaa syytä jatkaa paikallista jalostustoimintaa.

Alkutarjous ei tyydyttänyt

Britannian eilen pöydälle tuoma sopuehdotus leikkaisi sokerin hintaa aiemman esityksen tavoin 39 prosenttia. Viljelijöille korvattaisiin 60 prosenttia hinnanmenetyksistä. Suomi pitää korvausta riittämättömänä, koska se ei kannusta jatkamaan tuotantoa.

- Tämän tarjouksen pohjalta tuotanto ei voisi meillä jatkua, Korkeaoja luonnehtii.

Hinnanleikkaus tulisi voimaan asteittain neljässä vuodessa. Komissio esitti alun perin kahden vuoden siirtymäaikaa.

Eilinen esitys ei tuonut suuria muutoksia komission alkuperäiseen ehdotukseen. Siihen oli kuitenkin sisällytetty pieniä houkuttimia eri maille. Esimerkiksi lopettaville viljelijöille voitaisiin maksaa erityiskorvausta jo tehdyistä investoinneista, kuten Suomi on vaatinut.

Kansalliset tuet vaihtoehto?

Suomen ykköstavoite neuvotteluissa on saada nostettua viljelijöille hinnanmenetyksistä maksettavaa korvausta esitetystä 60 prosentista. Hallitus on aiemmin vaatinut täyttä korvausta.

Jos summa ei nouse koko EU:ssa, Suomi haluaa oikeuden maksaa korvausta viljelijöilleen kansallisesta budjetista. Näin taattaisiin jonkinlaisen sokerituotannon jatkuminen.

Korkeaojan mukaan tarvittava summa olisi hieman yli prosentti kaikista Suomen maksamista kansallisista tuista. Ne ovat nyt noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, joten rahaa tarvittaisiin reilut kuusi miljoonaa.

Suomi uhkaa jäädä vähemmistöön

Sokeriuudistuksesta päätetään määräenemmistöllä, ei yksimielisesti. Uudistusta on vastustanut Suomen ohella kymmenen jäsenmaata, mikä riittää päätöksen kaatamiseen.

Rintama on kuitenkin epäyhtenäinen, ja Britannian on arveltu yrittävän hajottaa ryhmä neuvottelujen aikana.

Tehokkaimmat tuottajamaat Ranska, Britannia ja Saksa ovat tukeneet uudistusta, koska se mahdollistaisi niiden oman tuotannon lisäämisen. Vastaan ovat olleet lähinnä EU:n reunamaat idässä ja etelässä, joissa tuotanto on tehottomampaa.

Korkeaoja myöntää, että Suomella on riski joutua loppumetreillä vähemmistöön. Hän kuitenkin toivoo, että sopu ottaisi huomioon mahdollisimman monien maiden huolet.

Sokeriuudistuksen tarkoitus on vähentää EU:n ylituotantoa ja tuoda tuettua hintaa lähemmäksi maailmanmarkkinahintoja.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 23.11.2005)

Samaan aikaan sokerinviljelyneuvottelujen kanssa on Suomessa virinnyt keskustelu siitä, kenelle EU:n maataloustuki oikeastaan kuuluisi. Onko oikein maksaa tukea rikkaille sivutoimisille viljelijöille?

(Seitsemän uutiset 23.11.2005)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.