Mainos

Eversti urheilukoulun erioikeuksista: Kilpailut ja harjoitusmatkat ovat asepalvelua

Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen korostaa, että huippu-urheilijoilla kilpailu- ja valmennuspäivät ovat uudistuksen jälkeenkin kiinteä osa palvelusta.

Apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin saaman selvityksen mukaan vuonna 2011 Urheilukoulussa 180 päivää olleet urheilijat olivat varsinaisessa sotilaskoulutuksessa vain 66 päivää. Asiasta uutisoi tänään Helsingin Sanomat. Nykyään palvelusaika on lyhimmillään 165 vuorokautta. Apulaisoikeusasiamies on puoli vuotta sitten tekemässään päätöksessä korostanut varusmiesten yhdenvertaista kohtelua. Ongelmaksi hän on nostanut ammattiurheilijoiden lyhyen palvelusajan.

Urheilukouluun valitaan miehistökoulutukseen saapumiserää kohti enintään 20–30 kriteerit täyttävää huippu-urheilijaa. Nämä varusmiehet palvelevat 165 vuorokautta, eli lyhimmän mahdollisimman ajan. Pääsääntöisesti Urheilukoulussa palvellaan 347 vuorokautta. 

Urheilukoulussa varusmiespalvelustaan suorittava urheilija voi saada myös 45-95 vuorokautta palvelusajastaan valmennus-, kilpailu tai urheilukomennuksiin. Tällöin esimerkiksi kilpailumatkat ovat osa varusmiespalvelusta. Tämä osio ei ole poistumassa. Everstin mukaan palvelusajat ovat olleet samanlaisia aikaisemmin ja nyt.

– Näen hieman keinotekoisena tämän laskentaperusteen, mikä on varsinaista sotilaskoulutusta ja mikä ei. Oma kantani on, että kaikki on palvelusta. Puolustusvoimissa on lukuisia erityistehtäviä, ja urheilu on niistä sitten yksi, hän perustelee.

– Esimerkkinä palvelusajan valmennusosiosta voisi olla tilanne, missä 15 varusmiestä lähtee Vierumäelle harjoittelemaan. He menevät sinne sotilasjoukkona, jossa yksi johtaja, perillä on sitten myös opiskelutehtäviä. Tämä valmennus kuuluu palvelukseen.

Kilpailu- ja valmennusvuorokausista päättää Urheilukoulun johtaja.

Asiakirjaa uudistettu

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että puolustusvoimat poistaa urheilijoilta palvelusajan erioikeuksia. Sakslinin korostamaan sotilaskoulutuksen vuorokausimäärään uudistetussa Urheilukoulun toimintaa ohjaavassa asiakirjassa ei puututa. Sen sijaan asiakirjassa on Hyppösen mukaan tiettyjä toimintatapoja tarkennettu.

– Katsotaan jos toimenpiteet ovat riittävät, vai tuleeko vielä lisätoimenpiteitä.

Suurin muutos Urheilukoulun käytännöissä on se, että palvelusta ei enää voi aloittaa poikkeavina ajankohtina. Aikaisemmin huippu-urheilija on voinut aloittaa hieman myöhemmin kuin muut alokkaat armeijan, esimerkiksi arvokisojen takia.

– Tietenkin itse Urheilukoululla säilyy muista poikkeavat aloitusajat, mutta niin sanotut yksilöoikeudet poistuvat, Hyppönen sanoo.

Lisäksi miehistökoulutukseen valittavien valintaperusteet poistetaan. Tällöin Urheilukouluun valittujen koulutusvalinnat tehdään muiden asevelvollisten tapaan alokaskauden aikana. Eli huippu-urheilijat eivät enää automaattisesti pääse lyhimpään, 165 vuorokaudem, palvelukseen.

– Emme tee enää ennakkopäätöksiä. Kaartin jääkärirykmentti tekee päätökset. Miehistö- ja johtajakohtaiset määrät poistetaan, peruskoulutuskauden aikana joukko-osasto päättää koulutettavien tarkan määrän johtajakoulutukseen ja näin. Urheilukouluun pääsee yhä urheilullisten näyttöjen perusteella.

Voimaan pian

– En näe uudistuksilla dramaattisia vaikutuksia. Olemme valmistelleet asiaa yhdessä lajiliittojen ja olympiakomitean kanssa, summaa Hyppönen uudistuksia.

Uudistukset tulevat hänen mukaansa voimaan ennen seuraavan alokaserän saapumista. 

 

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.