Mainos

Ex-suurlähettiläs: Ruotsi arvioi Venäjän uhkaa uudelta kannalta

Ruotsin tämänpäiväinen ilmoitus puolustusohjelmansa miljardisatsauksista kertovat asiantuntijan mukaan siitä, että maa arvioi uudelleen Itämeren alueen uhkia.

– Sanoisin että Neuvostoliiton hajottua Ruotsissa laskettiin pitkälti, että uhat ovat olemattomia Itämeren alueella. Georgian sota vuonna 2008 nosti osittain puolustuskysymyksen uudestaan esille ja Ukrainan-kriisi mitä suuremmissa määrin. Asiaa tarkastellaan siellä todellakin uudelta kannalta, arvioi entinen suurlähettiläs Heikki Talvitie Ruotsin toimia MTV3:n Seitsemän Uutisissa.

Lähivuosina Ruotsissa tehostetaan muun muassa Itämeren alueen puolustusta uusilla sukellusveneillä, päivitetyillä Gripen-hävittäjillä, keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksilla ja uuden ammattiarmeijan paremmalla koulutuksella.

Heikki Talvitie oli Suomen Moskovan-suurlähettiläänä 1980-luvun lopusta 1990-luvun alkuun. Lisäksi hän on ollut suurlähettiläänä Tukholmassa. Hänen mukaansa ruotsalaisten reaktio Venäjän toimiin kertoo myös siitä, että maa ei tunne Venäjää niin hyvin kuin Suomi.

– Kyllä ruotsalaiset ovat olleet vielä vähemmän tekemisissä venäläisten kanssa kuin suomalaiset. Siinä se ero on. Kyllä meillä on paljon enemmän suhteita Venäjään ja venäläisiin. Meillä on enemmän kaupankäyntiä, turismia ja kaikkea muuta, siitä se kumpuaa.

Suomi ja Ruotsi olisivat Natolle mieluisia

Päinvastoin kuin Suomessa Ukrainan kriisi on lisännyt Nato-epäilijöiden määrää Ruotsissa. Heitä on nyt puolet kansasta - jäsenyyden kannattajia on vain kolmannes. Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt vakuutti esimerkiksi tänään Tukholmassa, että maa ei ole syksyn vaalien jälkeen pyrkimässä puolustusliitto Natoon.

– Oma puolueeni kannattaa Nato-jäsenyyttä, mutta ratkaisu on vaikea, eikä se voi rakentua yksittäisten puolueiden varaan. Tarvitaan laaja tuki valtiopäivillä, mutta sosialidemokraatit ovat selkeästi jäsenyyttä vastaan. Olemme myös luvanneet että emme tee mitään muutoksia keskustelematta Suomen kanssa. Sellaista aloitetta ei ole tulossa, ReinFeldt kertoo MTV Uutisille.

Talvitie kuitenkin arvioi, että niin Suomi kuin Ruotsikin olisi Natolle mieluinen jäsen.

– Jos asia joskus tulee ajankohtaiseksi, niin Suomella ja Ruotsilla on nyt jo eurooppalainen solidaarisuus, Nato-kumppanuus ja Pohjoismainen puolustusyhteistyö. Nämä kaikki tekevät meistä tavallaan kypsän jäsenyydelle.

Pohjoismailla on jo nyt kriisejä koskeva solidaarisuusjulistus, jonka mukaan maat eivät jää toimettomiksi, jos jotain tapahtuu. Tämä on ennen kaikkea poliittinen lupaus, muistuttaa Talvitie.

– Tärkeää on, että tämä solidaarisuusjulistus, joka on voimassa myös EU:n piirissä, on annettu. En usko, että kenenkään maan hallitus lähtisi etukäteen ilmoittamaan mitä se tarkoittaa, koska tilanne, jossa sitä mahdollisesti joudutaan käyttämään, ei ole tiedossa.

– Se on kuitenkin enemmän kuin mitään.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.