Mainos

FK:n Kauppi: Vakuuskysymys saanut suhteettoman huomion

Suomen vakuusvaatimusten lukuisat veivaukset mediassa turhauttavat Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajaa Piia-Noora Kauppia.

Hänen mielestään vakuudet ovat saaneet tiedotusvälineissä suhteettoman huomion, koska eurooppalaisessa keskustelussa ne ovat vain sivujuonne.

– On luonnollista, että tässä poliittisessa tilanteessa Suomessa vakuusasia on ollut näyttävästi esillä. Tämä on kuitenkin saanut liian suuret mittasuhteet, aiemmin europarlamentaarikkona vaikuttanut Kauppi harmittelee.

Euroopan finanssialan tapaamiseen Puolassa eilen osallistunut Kauppi sanoo, että Suomen vakuuskanta ei ole herättänyt hänen kollegoissaan ihmetystä. Kauppi tyrmääkin arviot, joiden mukaan suomalaiset joutuisivat häpeilemään europiireissä sitkeän vakuusvaatimuksensa takia.

– Tämä ei ole vaikuttanut ainakaan niissä keskusteluissa, joita olen itse käynyt eri tahojen kanssa.

Suomen kantana on, ettei euromaiden uusiin apupaketteihin oteta osaa ilman vakuuksia. Arvostelijoiden mielestä Suomi on jopa pahentanut euroalueen talouskriisiä vakuusvaatimuksellaan.

Lainaraha voi kallistua

Kauppi pitää euroalueen talouskriisiä vakavana.

Pankit Euroopassa suhtautuvat toisiinsa nyt aiempaa epäluuloisemmin, koska markkinoilla liikkuu paljon epämääräistä tietoa joidenkin maiden pankkien tilanteesta. Käytännössä se näkyy siten, että pankit lainaavat nihkeästi rahaa toisilleen ja sijoittavat ylimääräiset varansa sen sijaan Euroopan keskuspankkiin yön yli -talletuksiin.

Tuoreessa muistissa on vielä vuosi 2008, jolloin pankkien välisten lainamarkkinoiden jäätyminen johti yritysten lainansaannin vaikeutumiseen ja talouden pysähtymiseen.

Vielä tilanne ei Kaupin mukaan ole näin paha, mutta suunta on huolestuttava.

– Ei voida ainakaan vielä puhua Lehman Brothersin kaatumisen aikaisesta tilanteesta. Silloinhan varainhankinnan hinta nousi hetkessä todella paljon.

Tavallisen suomalaisyrityksen lainansaantimahdollisuudet ovat säilyneet Kaupin mukaan entisellään. Pankkien kannalta ongelmana on pikemminkin se, että yritykset varovat nyt ottamasta lainaa ja siirtävät investointejaan parempiin aikoihin.

Finanssialan edunvalvojana toimiva Kauppi uskoo, että pankit joutuvat pyytämään jatkossa isompia lainamarginaaleja. Lainarahan hintaa nostavat Kaupin mukaan paitsi pankkien varainhankinnan vaikeutuminen myös uudet vakavaraisuussäädökset.

– Pankit ovat jo nyt vahvistaneet vakavaraisuuttaan. Osa hinnannousupaineista onkin jo antolainauksen hinnoissa, Kauppi kertoo.

Hätärahalle ei tarvetta

Tuorein osoitus pankkien välisten lainamarkkinoiden hyytymisestä nähtiin torstaina, kun useat eri keskuspankit kertoivat puuttuvansa peliin.

Ongelmana on ollut se, että amerikkalaiset rahastot eivät ole lainanneet rahaa eurooppalaisille pankeille, minkä seurauksena niiden dollarivarannot ovat huvenneet. Euroopan, Yhdysvaltain, Englannin, Sveitsin ja Japanin keskuspankit tarjoavat dollarilainoja eurooppalaisille pankeille kolmen kuukauden ajan.

Keskuspankkien tarkoituksena on varmasti myös markkinoiden rauhoittaminen.

Kaupin mielestä keskuspankkien reaktio kertoo siitä, että tilanne on vakava.

– Toisaalta keski- ja eteläeurooppalaisten pankkien näkökulmasta tämä toimenpide oli tarpeen, Kauppi arvioi.

Suomalaiset pankit tai vakuutusyhtiöt eivät ainakaan Finanssialan keskusliiton arvion mukaan tarvitse keskuspankkien hätärahoitusta. Keskuspankit eivät kerro, mitkä pankit rahoitusta saavat.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.