Mainos

Gustafsson: Kolmatta kertaa salkun kahva ei livennyt

Telakkaduunarina uransa aloittanut demaripoliitikko Jukka Gustafsson on kivunnut vallan tikapuita hitaasti mutta varmasti. Näissä hallitusneuvotteluissa kuudennen kauden kansanedustaja sai tiukan otteen opetusministerin salkusta.

– Erityisen iloinen olen niiden tuhansien kannattajieni puolesta, jotka ovat äänestäneet minua vaaleista toisiin. Tämä oli tärkeä tunnustus myös heille, etenkin siksi, että ministerinpaikka on ollut kahdesti aiemminkin erittäin lähellä.

Telakan ja eduskunnan välissä maisteriksi itsensä lukenut Gustafsson ehti tehdä opetustöitä parikymmentä vuotta. Kokemuksesta ja näkemyksestä ei siis ole pulaa, mutta Gustafssonin mielestä neljä vuotta on lyhyt aika radikaaleihin muutoksiin.

Yksittäisistä asioista hän haluaa puuttua esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen: siihen tarvitaan lisää työvaltaisuutta.

– Meillä on paljon nuoria, jotka ovat tosi hyviä tyyppejä, mutta jotka eivät viihdy tällaisessa luokkamuotoisessa koulutuksessa. Jos he sen sijaan pääsisivät tekemään ihan kunnon työtä vaikkapa työpajoissa, niin opiskelu tai koulu alkaisi maittaa, Gustafsson uskoo.

Kipakkaa koulupalautetta Lapista

Gustafsson avasi kesän aikana keskustelua siitä, ovatko alakoululaisten koulupäivät liian lyhyitä. Ministeri on saanut ehdotuksestaan reilusti palautetta.

– Myönteistä ja kriittistäkin palautetta on tullut, niin kuin pitääkin. Muun muassa Lapista olen saanut yhteydenottoja, joissa tiedustellaan, olenko tietoinen Lapissa asuvien lasten pitkistä koulumatkoista. Siellä on oltu huolissaan siitä, että lasten koulupäivistä tulee jumalattoman pitkiä. Tämä on hyvää palautetta ja näitä asioita joudutaan nyt miettimään.

Gustafssonin visio on, että ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille tulisi pari viikkotuntia lisää, mikä ei ministerin mielestä ole kohtuuton lisäys.

Tärkeämpi tavoite on kuitenkin se, että suomalaiskouluissa olisi turvallista, hyvä yhteishenki ja aitoa kunnioitusta oppilaiden ja opettajien välillä.

– Meidän peruskouluissa on puutetta aidosta sosiaalisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Se on ihan tutkimuksissakin todettu. Saamme aika hyviä oppimistuloksia matematiikassa ja äidinkielessä, mutta tunnepuolen opetuksessa ja kasvatuksessa on puutteita, Gustafsson arvioi.

"Jalkapallo on esteettistä"

Tuore opetusministeri on kesän aikana harmikseen huomannut, että uuden työn haltuunotto on vienyt yllättävän paljon aikaa.

– Olisin oikeastaan halunnut pitää vähän enemmänkin lomaa, koska mennyt talvi, eduskuntavaalit ja raskaat hallitusohjelmaneuvottelut veivät voimia. Vajaat kaksi viikkoa sitten ehdin pitää lomaa ja senkin aikana huomasi sen, että ei ministeri kuitenkaan ole kokonaan lomalla.

Lyhyttä lomaansa Gustafsson on viettänyt tyypilliseen tapaan: ohjelmaan on kuulunut oleilua, saunomista, hyvästä ruoasta nauttimista ja jalkapallon pompottelua. Takavuosina jalkapalloa SM-tasolla pelannut ministeri löytää monta syytä siihen, miksi jalkapallo on niin suosittua poliitikkopiireissäkin.

- Jalkapallo vaatii pään käyttämistä. Se vaatii jalkoja, se vaatii rintaa, koko kehoa. Se on esteettisesti kaunista ja se on monipuolinen urheilulaji, Gustafsson hehkuttaa.

Tuskalla ja työllä kokoon kyhättyä uutta hallitusta on nimitetty milloin kirppusirkukseksi, milloin kaikilla mausteilla ryyditetyksi hyytelöksi. Mutta keitä tässä hallituksessa istuu?

Tässä juttusarjassa tapaamme joka arkipäivä yhden uusista ministereistämme. Ministerit pääsevät pohtimaan oman salkkunsa sisältämiä haasteita ja kertomaan myös siitä, mitä kiireisen poliitikon kesänviettoon kuuluu. Sarja lähetetään myös Radio Novassa arkisin kello 12.30.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.