Mainos

Gustafssonin puolustus: Näyttötaakka syyttäjällä

Nils Gustafssonin asianajaja muistutti tänään Espoon käräjäoikeudessa, että vaikka Bodomjärven surmien poliisitutkinnassa oli 1960-luvulla puutteita nykyaikaan verrattuna, juttua tutkivat sen ajan parhaat poliisit.

Bodominjärven kolmoismurhasta syytetyn Nils Gustafssonin asianajaja Riitta Leppiniemi muistutti tänään asiaesittelynsä aluksi, että syyttäjän velvollisuus on näyttää syyte toteen.

- Juttua tutkivat sen ajan parhaat poliisit. Erityisen suuri merkitys on laitettava sille, että nämä poliisit päätyivät siihen, että Gustafsson on uhri.

- Tutkinta ei ole ollut sen ajan standardien mukaan suinkaan huono, mutta nykytutkintaan verrattuna puutteita on. Meillä on teltta, mutta ympäristöä ei ole tutkittu. Uhrien vaatteet on palautettu omaisille. Nämä puutteet rajoittavat sitä, mitä niistä voidaan päätellä, Leppiniemi jatkoi.

- Poliisitutkinnassa ei ole huomioitu vastaajalle edullisia seikkoja. Kuulusteluissa on käytetty poikkeuksellisia keinoja ja samaa asiaa on kysytty kymmeniä kertoja. Gustafsson on halunnut auttaa tutkintaa ja suostui siihen, että hänen hiuksensa ajeltiin lääkäritutkimusten takia, Leppiniemi totesi.

"Lehti- ja tv-jutut vaikuttaneet Gustafssonin muistikuviin"

Leppiniemen mukaan Gustafssonin muistikuviin ovat vaikuttaneet lehtijutut ja tv-jutut. Sen takia kertomuksissa on eroa 1960-luvulla ja nyt. Leppiniemi kertoi Gustafssonin muistavan tapahtumia alkuillasta.

- Siellä juteltiin, halailtiin, ongittiin ja uitiin.

Leppiniemi kiisti sen että seurue olisi tavannut kilometrin päässä olleen toisen telttaseurueen.

Syyttäjän käsitys nuorten riidasta perustuu yhden tämän toisen telttaseurueen jäsenen kertomaan. Tämän toisen seurueen olemassaolo tuli ilmi vasta tänä kesänä kun nainen ilmoittautui todistajaksi.

- Gustafsson muistaa kun sanottiin hyvää yötä ja seuraavat muistikuvat ovat sairaalasta muutaman päivän päästä.

"Tekijä ulkopuolinen"

Leppiniemen mukaan monet seikat tukevat sitä käsitystä, että tekijä on ollut ulkopuolinen.

- Päämiehelläni ei ole ollut mitään motiivia. Alueella on havaittu henkilöitä, joiden henkilöllisyys on jäänyt selvittämättä.

Leppiniemi ihmetteli myös sitä, miten Gustafsson olisi voinut kätkeä paikalta kadonneen omaisuuden. Leppiniemi piti mahdottomana syyttäjän esittämää kantaa siitä, että Gustafsson olisi voinut kaivaa sen maahan tai upottaa järveen, koska se olisi vuoden 1960 maasto- ja vesietsinnöissä löydetty.

Puolustus huomautti myös, että jos tekopaikalta ei löydy ulkopuolista dna:ta, se ei tarkoita sitä etteikö siellä olisi voinut olla ulkopuolista. Teltan kaikkia verijälkiä ei myöskään ole tutkittu.

Puolustus vetosi myös esitutkinnassa kuultuun lääkäritodistajaan, jonka mukaan Gustafsson oli toimintakyvytön vammat saatuaan.

Leppiniemi totesi myös, että teko on vanhentunut, koska vuoden 1960 rikoslain mukaan murha edellytti tekoa "vakain tuumin". Sellaista ei teossa puolustuksen mukaan ole. Syyttäjän mukaan 45 vuoden takainen kolmoissurma kuitenkin täyttää murhan tunnusmerkistön sekä uuden että vanhan lain mukaan.

Salissa Gustafsson ei tänään sanonut sanaakaan.

(MTV3)

"Olen syytön ja sillä sipuli" Nils Gustafsson vakuutti tiedotustilaisuudessaan.
(16.8.)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.