Mainos

Hägglund uskoo EU:n ja Naton sulautumiseen lähivuosina

Nato-jäsenyyden merkitys Suomelle on vähentynyt suuresti, mutta jääminen sen ulkopuolelle voi tehdä Suomesta kummajaisen, erakon Euroopan marginaaleissa, arvioi EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja Gustav Hägglund maanpuolustustiedotuksen seminaarissa tänään.

Hägglund varoitti tekemästä liittoutumattomuudesta mantraa, joka estää Suomea tekemästä järkeviä toimia turvallisuuden edistämiseksi muuttuneissa oloissa. Suomen etu on joka tapauksessa ajaa EU:n vahvistamista, mukaan lukien unionin sotilaallisen ulottuvuuden ja yhteisen puolustuksen kehittäminen, hän korosti.

Hägglund arvioi, että EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuus voi lähivuosina sulautua Naton eurooppalaiseksi pilariksi. Tämä kehitys voisi toteutua vuosikymmenen loppuun mennessä, kun EU ja Nato laajentuvat seuraavan kerran.

-Tuolloin molemmissa organisaatioissa lienee kolmisenkymmentä eurooppalaista valtiota, joista valtaosa - ellei kaikki - samoja, sanoi Hägglund.

Kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä ei Hägglundin mielestä ole enää dramaattinen.

-Mitä enemmän Nato-jäsenyyden dramatiikka ja merkitys on vähentynyt, sitä kärkkäämmin sitä vatvotaan. Mitään vaaraa jäsenyydestä ei enää ole: sellaista hyökkäystä Naton jäsenmaata vastaan ei ole näköpiirissä johon joutuisimme antamaan apua, kehitteillä oleviin iskujoukkoihin ei ole pakko osallistua, Venäjä ei jäsenyyteemme reagoisi, Hägglund perusteli.

Toisaalta jäsenyys ei myöskään toisi lisäarvoa. EU-jäsenyys riittää takaamaan, ettei Suomi joudu vihamielisten erillistoimien kohteeksi, Suomen puolustus on jo Nato-yhteensopiva ja yhteydenpito Washingtoniin toimii hyvin myös ilman Nato-neuvoston väliporrasta. Tärkein peruste jäsenyydelle on siksi se, ettei ole syytä pysyttäytyä sellaisen järjestön ulkopuolella, johon lähes kaikki muut jo kuuluvat.

-Suomesta on tulossa kummajainen joka elelee Ruotsin ohella historiansa vankina, erakkona Euroopan marginaaleissa, vähän kuten Sveitsi pitkään suhteessa YK:hon ja Norja suhteessa EU:hun.

Euroopalla ja Yhdysvalloilla on luonteva työnjako

Hägglund arvioi, että sotilaallisessa kriisinhallinnassa syntyy uusi työnjako, jossa Nato täydentää Yhdysvaltojen avulla EU:n toimintaa, erityisesti silloin kun tarvitaan kauas ulottuvaa iskuvoimaa. EU:n vastuulle jäävät pitkäaikaiset kriisinhallintatehtävät sekä siviilikriisihallinta.

Yhdysvallat ja Kanada muodostaisivat Hägglundin näkemyksessä Naton amerikkalaisen pilarin tehtävänään kotialueen puolustus sekä täysimittaisia taistelutoimia vaativat operaatiot Naton alueen ulkopuolella. EU, Norja, Turkki ja Islanti vastaisivat Euroopan puolustuksesta ja Naton alueen ulkopuolella matalamman intensiteetin kriisinhallinnasta, johon liittyvät myös Euroopan erikoisuutena siviilikriisihallintatoimet.

Yhdysvallat ja Nato ovat jo omalta osaltaan muotoilleet sotilaallisten järjestelmiensä muutoksia. EU:ssa muutokset ratkeavat lopullisesti ensi vuonna hallitustenvälisessä konferenssissa ensi vuonna.

-Kehityksen looginen suunta olisi muodostaa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Naton eurooppalainen pilari, Hägglund suunnitteli.

Molempien järjestöjen laajentuminen ja Turkille avattu näkymä EU-jäsenyyteen poistaa Hägglundin mielestä esteet yhteisten tavoitteiden saavuttamiselta.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 16.01.2003)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.