Mainos

Hakijan perustelu turvapaikan tarpeesta menee kielteisen päätöksen jälkeen usein uusiksi – Migri: "Eihän tämä harvinaista ole"

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja ei ole lainkaan yllättynyt, että turvapaikanhakijoiden perustelut turvapaikan anomisesta muuttuvat viraston kielteisen päätöksen jälkeen. Näin kävi muun muassa haastattelemamme Samirin (nimi muutettu) tapauksessa, kun nuori irakilaismies ei uskaltanut kertoa homoudestaan viraston puhuttelussa.

– Kun hakija tulee puhutteluun, käydään läpi, mikä on tilaisuuden tarkoitus ja yritetään luoda sellainen ilmapiiri, että siinä henkilö kykenee kertomaan niistä vainon perusteista, Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo selventää MTV Uutisille.

– Se on ihan hallintotuomioistuimen harkinnassa, miten he arvioivat päätöksiämme turvapaikkojen myöntämisistä, Repo jatkaa.

Samirin tekemä valitus kesäkuisesta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on parhaillaan hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Valituksessa on mukana tieto miehen seksuaalisesta suuntautumisesta, jonka vuoksi hän on mielestään suuressa vaarassa joutua vainon kohteeksi kotimaassaan sekä muissakin islaminuskoisissa maissa. On hallinto-oikeuden pohdinnassa, onko Samirin kertomus uskottava.

– Kun päätös on kielteinen, niin eihän tämä harvinaista ole, että ilmoitetaan uusi peruste ja sanotaan, ettei olla uskallettu tai jostain muusta syystä puhutteluvaiheessa tätä kerrottu, Repo sanoo.

Repo kertoo, että jos Migrin linjaus muuttuu hallinto-oikeudessa, päätös kumotaan ja palautetaan uuden selvityksen pohjalta Migriin tutkittavaksi uudelleen. Hyväksyttyjen valitusten syynä on lähes aina turvapaikanhakijan oma lisäselvitys. Revon mukaan vain noin prosentti valituksista koskee virhettä laintulkinnassa tai hakemusmenettelyssä.

Lähtömaan tilanne voi muuttua äkkiäkin

Toisessa esimerkkitapauksessamme hakemusta ei ole edes käsitelty Migrissä, koska syyrialaisperhe on saapunut Suomeen Yhdysvalloista. Perhe ollaan käännyttämässä Yhdysvaltoihin, joka ei perheen lakimiehen mukaan kuitenkaan ottaisi heitä vastaan, koska siellä aloitettu turvapaikkaprosessi on jo päättynyt. Edessä olisi siis paluu mutkien kautta Aleppoon sodan keskelle.

– Aina kun tehdään ratkaisuja, ne tehdään sen hetkisen tiedossa olevan ajankohtaisen tiedon perusteella. Mutta kuuden, seitsemän kuukauden kuluttua tuomiosta tilannehan voi lähtömaassa olla aivan toinen. On mahdollista, että tämmöisessä tapauksessa asia palautetaan sen uuden tilanteen pohjalta harkittavaksi, Repo jatkaa.

Näin on esimerkiksi Aleppossa, jossa siviilit ovat viime kuukausina olleet entistä suuremmassa vaarassa Syyrian hallituksen ja Venäjän armeijan joukkojentulituksen keskellä. Syyrialaisperheen tapaus on parhaillaan käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, sillä hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Viraston hakemusruuhka helpottaa pian

Maahanmuuttovirastolla on ollut takanaan hurja, ennennäkemätön vuosi. Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 476 turvapaikanhakijaa, joista vain reilun neljänneksen hakemus ehdittiin käsitellä saman vuoden aikana.

Turvapaikan sai hieman alle 2000 ihmistä, noin 1300 hakemusta hylättiin, 1100 jätettiin tutkimatta ja noin 3200 hakemusta raukesi, kun hakija joko peruutti hakemuksen, poistui itse maasta tai häntä ei tavoitettu tiettyyn määräaikaan. Tälle vuodelle jonoon jäi 25 000 hakemusta.

Nyt pahin hakemussuma on saatu loppusuoralle. Syyskuun loppuun mennessä virasto oli urakoinut jo yli 20 000 hakemusta (5167 myönteistä, 9601 kielteistä, 3564 rauennutta ja 2121 tutkimatta jäänyttä päätöstä). Vuoden alusta syyskuun loppuun Suomeen oli saapunut 4680 uutta turvapaikanhakijaa.

– Meillä on perheessä mukana olevat lapset mukaan laskien noin 10 000 päätöstä tekemättä. Noin 2000 ihmistä odottaa yhä puhuttelua, Repo jatkaa.

Repo uskoo, että virastossa vapautuu muutaman viikon kuluttua puhutteluissa kiinni olevia työntekijöitä käsittelemään päätöksiä. Revon mukaan virasto käsitteli kesäaikaankin 2 700 puhuttelua kuukaudessa.

– Meillä on arvio ja tavoite, että jono on mahdollisimman vähissä vuoden lopussa.

Hallinto-oikeudessa sen sijaan ruuhkaa piisaa, sillä Migrin mukaan lähes jokaisesta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valitetaan. Yksittäinen oikeuskäsittely vie käytännössä kuukausia, jonka jälkeen kielteisestä päätöksestä voi valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.



Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.