Mainos

Hallitus leikkaa kriisinhallinnan määrärahoja rajulla kädellä

Hallitus suunnittelee tuntuvaa leikkausta sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin tällä vaalikaudella.

Ulkoasianvaliokunnan mukaan hallitus aikoo leikata määrärahoja siten, että vuonna 2016 sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettäisiin 34 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Suomi käyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan noin 67 miljoonaa euroa.

Osittain pudotusta selittää se, että Suomi on päättänyt vetää rauhanturvaajat Afganistanista vuoteen 2014 loppuun mennessä. Afganistanin operaatio maksaa vuodessa yli 20 miljoonaa euroa.

Hallituksen aikeet ovat huolestuttaneet ulkoasianvaliokunnan, jonka mielestä ne eivät vastaa Suomen asettamia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Vuonna 2009 tehdyssä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattiin, että kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa.

– Nämä määrät ovat ristiriidassa Suomen pitemmän tähtäimen suunnitelman kanssa eli sen, että Suomella on jossain vaiheessa tuhat rauhanturvaajaa, sanoo ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.)

Suomalaisia palvelee sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä tänä vuonna noin 400, kun suomalaiset rauhanturvaajat siirtyvät Libanoniin tässä kuussa. Libanonin ja Afganistanin lisäksi suomalaisia rauhanturvaajia on muun muassa Kosovossa, tarkkailuoperaatiossa Kashmirissa ja Lähi-idässä.

Parhaimmillaan suomalaisia rauhanturvaajia oli maailmalla yhtä aikaa noin 2000 vuonna 1999.

"Tuhat rauhanturvaajaa realistinen tavoite"

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kirjoitti viime torstain Helsingin Sanomissa, että noin tuhannen suomalaissotilaan osallistuminen kriisinhallintatehtäviin on edelleen mahdollinen ja realistinen tavoite.

– Jos nämä säästötoimet ulottuvat siihen, että kriisinhallintarahaan tulisi merkittävä leikkaus, niin tietenkin me joutuisimme miettimään, mihin me voimme panostaa, sanoo poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen ulkoministeriöstä.

– Meidän näkemyksemme on, että Suomella tulee olla riittävä, kokoonsa nähden sopiva panos kansainvälisessä kriisinhallinnassa sekä YK:n että EU:n puitteissa ja Naton operaatioissa, hän jatkaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.