Mainos

"Hallitus-oppositiomalli myös kuntiin"

LEHTIKUVA

MTV:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund ehdottaa kunnallisdemokratian pelisääntöjen tarkistamista. Grönlundin mukaan äänestysinto voisi kasvaa merkittävästi, jos kuntatasollakin siirryttäisiin hallitus-oppositioasetelmaan.

- Äänestäjän on vaikea nähdä, kuka kunnallispolitiikasta on vastuussa, koska kunnanhallitukset koostuvat kaikista puolueista siinä suhteessa kuin ne ovat saaneet ääniä. Tämä epäselvyys on yksi tekijä mikä vähentää äänestysvilkkautta kuntavaaleissa, Grönlund arvioi.

Hallitus-oppositiomallissa päättäjät on helppo vaatia tilille harjoitetusta politiikasta. Grönlundin esittämä malli on käytössä muun muassa Ruotsissa.

- Silloin ihmiset tietää, mistä johtuu jonkun tien rakentaminen, tai mistä johtuu jonkun päiväkodin lakkauttaminen. Jos on tyytyväinen harjoitettuun politiikkaan, voi äänestää vallassa olijoita uudelleen, tai jos ei ole pitänyt siitä politiikasta, niin äänestää sitten oppositiota, Grönlund perustelee.

Hallitus-oppositiomalliin siirtyminen vaatisi tietysti lainmuutoksen.

Toinen Grönlundin esittämä keino äänestäjien aktivoimiseksi on lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, esimerkiksi kaavoitusasioissa. Tuolloin äänestäjät kokisivat Grönlundin mukaan olevansa osa päätöksentekojärjestelmää.

- Silloin he voisivat äänestää myös vaaleissa. On helppo kritisoida ja yhtyä tällaiseen iltapäivälehtimäiseen kritiikkiin politiikan likaisuudesta ja poliitikkojen oman edun ajamisesta, jos ei ole koskaan ollut mukana siinä. Osallistuvan demokratian kokeista on opittu, että kun ihmiset ovat itse olleet mukana päätöksenteossa, niin he alkavat ymmärtää poliitikkoja ja kunnioittaa heitä, Grönlund arvioi.

Äänestysikäisiin on vedottu usein viittaamalla velvollisuuteen. Grönlundin mukaan keino on aikansa elänyt.

- Tosiasia on, että ei nykyaikaista ihmistä, eikä varsinkaan nuorta, saa mitenkään äänestämään sormea osoittelemalla. Ei tehoa, että sanotaan, että jotta olisit kunnon kansalainen, äänestät. Nykyihminen ei äänestä pakon edessä, vaan silloin, kun hänelle annetaan tietoa ja hän kokee että se annettu ääni vaikuttaa, Grönlund korostaa.

Toinen aktivoimiskeino, mihin Grönlund ei usko, on äänestysikärajan laskeminen. Nuorten jo edeltävistä vaaleista heikko äänestysvarmuus on kyselyiden mukaan edelleen laskemassa. Grönlund näkee 16-vuotiaan äänioikeudessa myös muita periaatteellisia pulmia.

- Jos äänestysikäraja olisi 16, niin siinä olisi ehkä se vaara, että vanhemmat sekä opettaa äänestämään että opettaa, miten äänestetään. Ehkä ikäraja on parempi pitää nykyisessä. 18-vuotias on kuitenkin suht itsenäinen, Grönlund puntaroi.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.