Mainos

Hallitus sopi ilmastolaista - eduskunnan vaikutusvalta kasvaa

Suomi saa ilmastolain. Hallitus on viimein löytänyt sovun kiistellyn lain sisällöstä. Hallituspuolueet ovat olleet pitkään erimielisiä lain tarpeellisuudesta. Ilmastolaki lisää eduskunnan vaikutusvaltaa ilmastopolitiikassa.

Ympäristöjärjestöt ovat kampanjoineet ilmastolain puolesta vuodesta 2008 alkaen. Hallituksessa lakia on valmisteltu vaalikauden alusta lähtien. Hallituspuolueet ovat kiistelleet niin lain tarpeellisuudesta kuin yksityiskohdistakin. Tänään hallitus lopulta hyväksyi lakiesityksen.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (Vihr.) oli yhtä hymyä kertoessaan tiedotustilaisuudessa lakiesityksen hyväksymisestä.

- Tässä hallitus asettaa sen tavoitteen, että Suomi on vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisen edelläkävijä ja menestyjä, Niinistö hehkutti.

Vihreille tärkeä saavutus

Vihreille ilmastolain hyväksyminen hallituksessa oli kynnyskysymys.

- En minä olisi tässä hallituksessa istunut, jos tämä ei olisi mennyt eduskuntaan, tokaisee Niinistö.

Käytännössä ilmastolaki lisää eduskunnan vaikutusvaltaa ilmastopolitiikassa. Eduskunta saa vuosittain hallitukselta selvityksen siitä, miten Suomi on edennyt päästövähennyksissä. Hallituksen on myös laadittava vaalikauden mittainen päästövähennyssuunnitelma. Uusia päästövähennysvelvoitteita laki ei tuo.

- Ei tuo. Tämä ohjaa ja velvoittaa julkista sektoria. Sinne tulee velvoitteita avoimesti ja kansanvaltaisesti toteuttaa päästövähennyksiä ja raportoida eduskunnalle säännöllisesti, selittää Niinistö.

Ilmastolaki koskee asumisen, liikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämistä. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä ohjaa EU:n päästökauppajärjestelmä.

Lakiin kirjataan vain yksi tavoiteluku eli 80 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Sama luku on jo aiemmin esitetty pitkän aikavälin ilmastostrategiassa ja EU:n tavoitteissa.

Elinkeinoelämä pitää lakia tarpeettomana

Niin maataloustuottajien etujärjestön MTK:n kuin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä ilman ilmastolakiakin olisi Suomessa pärjätty.

- Pääosa säädöksistä ja tavoitteista tulee EU:sta. Kansalliselle ilmastolaille ei jää hirveästi liikkumavaraa. Lain tarkoitus oli parantaa koordinaatiota hallinnossa, mutta kun lakia lukee, tulee olo, että se lisää hallinnon byrokraattisuutta, arvioi EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki.

Ympäristöjärjestöt ovat tyytyväisiä lakiesitykseen, vaikka olisivatkin toivoneet kireämpää päästövähennystavoitetta.

- Ilmastolakiesityksessä on monia sellaisia elementtejä, mitä järjestöt ovat pitkään ajaneet. Toki siellä on myös heikkouksia. Me olisimme esimerkiksi toivoneet kireämpää 95 prosentin päästövähennystavoitetta, sanoo Maan ystävien kampanjakoordinaattori Hanna Hakko.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.