Mainos

Hallitus sopuun budjetista

Valtion ensi vuoden talousarvioesitys lupaa korotuksia mm. kansaneläkkeisiin ja eräisiin lapsiperheiden tukiin. Työmarkkina- ja työantajajärjestöiltä budjetti sai odotetusti kritiikkiä, mutta myös kiitosta.

Hallitus on saanut valmiiksi esityksen ensi vuoden budjetiksi. Budjetin loppusumma on 37,6 miljardia euroa. Nousua edellisvuoden budjettiin on runsas prosentti.

Hallituksen budjettiesityksessä on sovittu mm. kansaneläkkeen tasokorotuksen aikaistamisesta. Eläke nousee seitsemällä eurolla ensi vuoden maaliskuun alusta lukien. Hallitusohjelman mukaan eläkettä olisi korotettu vasta vuonna 2006. Myös kotitaloustyön verovähennysoikeutta laajennetaan. Suuret veroratkaisut jäivät kuitenkin vielä auki.

Suomeen saadaan lisäksi vihdoin lapsiasiainvaltuutettu. Ensi vuoden syyskuun alussa aloittava valtuutettu joutuu kuitenkin aloittamaan varsin vähäisin varoin. Rahaa budjetissa on varattu ensimmäiselle vajaalle vuodelle runsaat 100 000 euroa.

Ensisijaisesti lapsiasiainvaltuutettu on lasten äänenä silloin, kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä. Hän tuo myös lasten tärkeitä asioita julkiseen keskusteluun.

Hallitus odottaa syksyä

Budjettiesityksensä valmiiksi saanut hallitus odottaa jo syksyn tuloneuvotteluja. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan hallitus pyrkii saamaan aikaan pitkäkestoisen, kattavan ja maltillisen tuloratkaisun.

Budjettiesitys valmistui ilman veroratkaisuja.

Tuloveronalennusten lisäksi hallitus varautuu päättämään tulosopimuksen yhteydessä lisäyksistä infrastruktuurihankkeisiin, kuten tiehankkeisiin sekä talouden kehitystä tukeviin innovaatiopanostuksiin.

- Tavoite kannattaa tänä syksynä asettaa korkealle, Vanhanen sanoi ja suitsutti kiitosta suomalaiselle yhteistoimintakulttuurille.

Työmarkkinaneuvottelut olivat päällimmäisenä myös valtiovarainministeri Antti Kalliomäen mielessä. Kalliomäen mielestä tuloratkaisun ja budjettipäätösten yhdistelmä, jolla maan talous saadaan parempaan kasvuun, on työllisyyden kannalta välttämätön. Valtiovarainministeri oli tyytyväinen budjettineuvottelujen tulokseen.

- Valtiontalouden tasapaino on ehdotuksessa varsin hyvässä kunnossa ja silti samaan aikaan on tehty merkittäviä hyvinvointipanostuksia.

RKP:n ministeriryhmän johtaja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam kiitteli budjettiesitystä hyväksi kokonaisuudeksi. Enestamin mukaan budjetti myös luo kunnille edellytyksiä vastata peruspalveluista. Ympäristöministerinä hän oli tyytyväinen erityisesti siihen, että hallitus voi nyt toden teolla ryhtyä valmistelemaan uuden öljyntorjuntakäyttöön sopivan monitoimimurtajan tilausta.

Yksi hallituksen budjettivalmistelun harvoja kiistoja koski sitä, voidaanko Valtion asuntorahastosta ottaa rahoja budjettimenojen yleiseen kattamiseen. Valtiovarainministeriön siirtoehdotusta alun perin arvostellut asuntoministeri Hannes Manninen oli tyytyväinen nyt sovittuun ratkaisuun. Asuntorahastosta ensi vuonna siirrettävä summa supistui 205 miljoonasta 130 miljoonaan euroon. Samalla valmistellaan pysyvä järjestely, jolla Mannisen mukaan turvataan asuntorahaston toiminta ja sille kuuluvien velvoitteiden hoitaminen.

Työmarkkinajärjestöiltä ruusuja ja risuja

Työmarkkinajärjestöt ovat suurelta osin tyytyväisiä hallituksen budjettiesityksen päälinjauksiin. Sekä työnantaja- että palkansaajapuolella arvostelua herättävät kuitenkin monet toimenpiteet, joiden katsotaan olevan riittämättömiä.

Palkansaajajärjestöt SAK ja STTK ovat tyytyväisiä esitykseen, koska se mahdollistaa neuvottelut keskitetystä tuloratkaisusta myöhemmin syksyllä. Etenkin palkansaajien verotusta ja julkisia investointeja koskevista ratkaisuista on järjestöjen mukaan viisasta päättää vasta tupon yhteydessä, jolloin ne voidaan parhaiten sovittaa yhteen finanssi- ja työmarkkinapolitiikkaan.

Järjestöt arvostelevat kuitenkin sairausvakuutuksen uudistamista koskevaa ratkaisua, koska se nostaa palkansaajien maksuosuutta vuodesta 2006 alkaen. SAK:sta muistutetaan, että työeläkkeet ovat myöhennettyä palkkaa, josta on sovittu työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa. Nyt hallitus aikoo järjestön mukaan yksipuolisesti siirtää valtion vastuulle kuuluvaa pitkäaikaistyöttömien sosiaalitukea palkansaajien eläkemaksuilla maksettavaksi. Sava- ja eläketemppuilut heikentävät SAK:n mielestä palkansaajien luottamusta hallituksen yhteistyökykyyn.

Järjestöt vaativat myös lisäpanostuksia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiin ja julkisiin investointeihin.

Akava: Rohkeutta veroratkaisuihin

Korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava katsoo, että budjettipaineet siirtyivät nyt tuloneuvotteluihin. Akavan puheenjohtaja Risto Piekan mielstä hallitus on menossa oikeaan suuntaan, mutta aivan liian lyhyin askelin. Suomen menestyminen kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa vaatisi hänen mukaansa lisää investointeja osaamiseen, mikä merkitsee myös nykyistä rohkeampia veroratkaisuja.

Puutteita Akavassa nähdään koulutuksen sekä teknologia- ja innovaatiopolitiikan, sosiaali- ja terveyspuolen lisäyksissä sekä opiskelijoiden asumislisässä.

Työnantajat keventäisivät maksurasitteita

Työnantajajärjestöt arvostelevat budjettiesitystä mm. matalapalkka-alojen sosiaaliturvamaksu-uudistuksen osalta. Teollisuuden ja työnantajien TT:n ja Palvelutyönantajien mielestä se ylläpitää epävarmuutta yrityksissä, koska järjestelmän sisältö ja sen rahoitus ovat edelleen täysin auki. TT ja PT eivät hyväksy sitä, että uudistus rahoitettaisiin lisäämällä muiden yritysten sosiaaliturvamaksuja.

Keskusliitot ovat huolissaan myös uuden järjestelmän aiheuttamasta byrokratiasta. Yksinkertaisinta olisi niiden mielestä alentaa työnantajan kela-maksua aloittamalla se alimmasta maksuluokasta. Kela-maksun avulla tulisi myös korvata periaatteessa hyvän sava-järjestelmän uudistuksesta työnantajille aiheutuvia maksuja.

Lisävaroja olisi kuitenkin kaivattu myös tutkimus- ja tuotekehitysrahoitukseen ja väyläinvestointeihin. Hyvää työnantajien mielestä on kotitalousvähennyksen laajentaminen.

Sekä TT, PT että Suomen Yrittäjät olisivat toivoneet hallitukselta rohkeampia panostuksia veronalennuksiin. Työn tekemiseen ja työvoiman palkkaamiseen kohdistuvan verorasituksen keventäminen samaan aikaan toisi työnantajien mielestä parhaan sysäyksen kansantalouteen ja työllisyyteen.

Yrittäjät katsovat, että aiemman ansiotuloverojen 1,1 miljardin euron alentamista on jatkettava yli kahdella miljardilla. Yrittäjät muistuttavat, että nykyinen hallitus ei edeltäjiensä tapaan ole vielä alentanut lainkaan välillisiä työvoimakustannuksia, minkä vuoksi nyt olisi aika käyttää reilusti budjetin veronalennusvaraa myös työn sivukulujen alentamiseen. Sillä voitaisiin pitkällä aikavälillä madaltaa työllistymisen kynnystä ja purkaa Suomen rakenteellista työttömyyttä.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 18.08.2004)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.