Mainos

Halonen: Hyvinvointivaltio säilytettävä

Tasavallan presidentti on pitänyt perinteisen uudenvuodenpuheen. Puheessaan Presidentti Tarja Halonen varoitti siitä, että hyvinvointi Suomessa ei ole jakautunut tasaisesti. Halosen mukaan tuloerot ovat alkaneet kasvaa, ja uudenlaista köyhyyttä sekä syrjäytymistä on syntynyt.

Tuhannet koululaiset viettävät hyvin ansaittua joululomaansa. Me suomalaiset olemme saaneet kuluneen vuoden aikana kansakuntana hyvät arvosanat. Suomi on edelleen menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa. Euroopassa ja muualla maailmassa puhutaan ja halutaan oppia Suomen mallista. Mutta hyväkään todistus ei tarkoita, etteikö meillä olisi parantamisen varaa.

Maamme lisääntynyt hyvinvointi ei ole jakautunut tasaisesti. Tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja on syntynyt uudenlaista köyhyyttä ja syrjäytymistä. Viime vuonna työllisten määrä maassamme lisääntyi noin kolmellakymmenellä tuhannella. Ponnisteluista huolimatta työttömyyttä on edelleen liian paljon. Meidän tulee huolehtia entistä paremmin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakenne on oikea. Voimavarojen sijoittaminen koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja ympäristöön on yhteisen hyvinvointimme turvaamista. Meidän myös huolehdittava, että kaikki toimii tuloksellisesti. Meidän ei pidä vain sopeutua maailman muutokseen vaan meidän on oltava mukana vaikuttamassa muutoksen suuntaan. Eristäytyminen ei ole ratkaisu Suomen turvallisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tarttukaamme haasteisiin mahdollisuuksina. Uskon, että me kaikki haluamme suomalaisen työn menestyvän maailmassa. Laadulla kilpailu edellyttää luovuutta ja osaamista: koulutusta peruskoulusta yliopistoihin ja korkeakouluihin tai ammatillisiin oppilaitoksiin. Se merkitsee oppimisen niveltämistä entistä kiinteämmin myös työelämään. Jo työssä olevien ihmisten on saatava oppia lisää. Heidän ammattitaitonsa on pysyttävä ajan tasalla. Tämä työelämämme lähitulevaisuuden suurin haaste koskee yhtä lailla tehtaita ja toimistoja, virastoja ja terveyskeskuksia - koko työelämää. Olen iloinen siitä, että merkkejä tämän uuden ajattelun hyväksymisestä on jo näkyvissä. Se merkitsee parempia tuloksia ja parempaa työviihtyvyyttä.

Kansainvälistymisen myötä osa yrityksistämme kasvaa ja siirtää toimintojaan ulkomaille. Toivon, että nämä yritykset säilyttäisivät kuitenkin vahvat siteet Suomeen ja olisivat kanssamme vahvistamassa kansainvälistä kumppanuutta ja yhteistyöverkostoa. Me tarvitsemme Suomessa lisää yrittäjiä. Uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomalaiset ovat - kiitos yhteisten ponnistelujen - ryhtymässä yhä useammin yrittäjiksi.

Suomen kansainvälinen asema vakiintunut ja vahvistunut

Oikeudenmukaiset kansainväliset säännöt ovat keskeinen osa Suomen menestymisen strategiaa. Oikeudenmukaisempi maailma on turvallisempi maailma. YK on nyt hyväksynyt oikeudenmukaisemman globalisaation ja ihmisarvoisen työn tavoitteikseen. Näiden tavoitteiden toteutuminen on meidän kaikkien etujen mukaista.

Suomen kansainvälinen asema on vakiintunut ja vahvistunut viime vuosien aikana. Meillä on erinomaiset suhteet kaikkien naapurimaittemme kanssa ja oma paikkamme laajentuneessa Euroopan unionissa. Poliittinen, taloudellinen ja muu inhimillinen kanssakäyminen naapureidemme kanssa on vilkastunut ja syventynyt. Myös minulla on kuluneen vuoden aikana ollut useita tilaisuuksia tavata ja keskustella Ruotsin, Viron ja Venäjän valtiojohdon kanssa.

Tarvitsemme kanssakäymistä myös Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Meillä on hyvät ja toimivat suhteet Yhdysvaltoihin, jossa arvostetaan Suomen vastuullista ja vakautta lisäävää ulkopolitiikkaa. Yhteistyömme on kasvanut monella tavoin myös nousevien taloudellisten suurvaltojen, kuten Kiinan, Intian ja Brasilian kanssa. Tavoitteenamme on, että kauppasuhteet kehittyvät myös kehitysyhteistyökumppaneidemme kanssa.

Kahdenvälisten suhteiden lisäksi Suomi on aktiivinen ja vastuullinen jäsen eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa järjestöissä. YK säilyy ulkopolitiikkamme kulmakivenä myös tulevaisuudessa.

Euroopan unionissa on meneillään vakavan pohdinnan aika. Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä ehdotus uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi hylättiin. Se ei kuitenkaan tarkoittanut Euroopan unionin tai eurooppalaisen yhteistyön hylkäämistä. Mietintätaukoa kuitenkin tarvitaan ja uudetkin ratkaisut on löydettävä yhdessä. Oma eduskuntamme käsittelee asiaa hallituksen selonteon pohjalta.

Euroopan unioni on samanmielisten maiden ja kansojen arvoyhteisö. EU:ta on kehitettävä sekä jäsenvaltioiden että kansalaisten yhteisönä. Yhteistyöllä saavutamme enemmän kuin yksin. Eurooppalaiset odottavat saavansa unionista arkipäivän turvaa. On tärkeää, että kansalaisten luottamus kasvaisi Euroopan unioniin ja sen toimintaan.

Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana alkaneen vuoden toisella puoliskolla. Olemme jo aloittaneet huolellisen valmistautumisen. Haluamme edistää turvallisuutta, talouskasvua, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Uskon, että puheenjohtajuutemme on hyödyllinen myös koko lähialueemme yhteistyölle.

Euroopan unionin kansainvälinen asema on vahvistunut merkittävästi viime vuosina. EU on näkyvä ja arvostettu toimija kehitysyhteistyöstä kriisinhallintaan ja unioni voi omilla toimillaan ehkäistä konfliktien syntymistä eri puolilla maailmaa. Suomi ja Ruotsi ovat olleet perinteisesti aloitteellisia EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämisessä. Me olemme johdonmukaisesti korostaneet sekä siviili- että sotilaallisen kriisinhallinnan merkitystä.

Unionissa keskustellaan tänä vuonna siviilien ja sotilaiden yhteistoiminnan parantamisesta kriisitilanteissa. Yhtenä esimerkkinä on poliisien osallistumisen lisääminen kriisien hallintaan. Uskon, että Suomella olisi tässä annettavaa ja että ulkomailla hankituista kokemuksista olisi hyötyä myös meille itsellemme.

Tsunami koskettaa vielä pitkään

Vuosi sitten tsunami aiheutti Kaakkois-Aasiassa suurta tuhoa ja surua, jonka me suomalaiset omakohtaisesti koimme. Onnettomuudessa suomalaisia kuoli 179 ja loukkaantui noin 250. Suru ja kärsimykset ovat vielä pitkään ihmisten elämässä mukana.

Monet suomalaiset ovat eri tavoin osallistuneet luonnonkatastrofista kärsineiden ihmisten auttamiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Apu on ollut anteliasta ja auttamisen halu poikkeuksellisen suurta. Onnettomuuden vahinkojen korjaaminen vie vielä pitkään ja siihen tarvitaan paljon työtä. Haluan osoittaa lohdutukseni kärsineille ja suuret kiitokset kaikille pelastus- ja avustustehtäviin osallistuneille.

Tsunamista ja avustustoimista on paljon opittavaa. Saatuja kokemuksia on jo käytetty hyväksi kehitettäessä kansallista ja kansainvälistä hätätilanteisiin varautumista ja kriisinhallintaa. Apua tarvitaan jatkuvasti eri puolilla maailmaa.

Viime vuoden aikana me olemme muistaneet toisen maailmansodan ja Lapin sodan päättymistä sekä osoittaneet kunnioitustamme maatamme puolustaneille. Nämä sukupolvet ovat myös suurelta osin rakentaneet tämän päivän hyvinvoinnin perustan. Sukupolvien väliseen luottamukseen kuuluu, että me tänään turvaamme vanhempiemme inhimillisen ja arvokkaan vanhuuden.

Väestörakenteen muutokset ja väestön ikääntyminen ovat myös tulevien vuosikymmenten suuri haaste. Siihen on ryhdytty jo varautumaan. Olemme vähentäneet julkista velkaa ja hidastaneet eläkekustannusten nousua muun muassa työeläkejärjestelmää uudistamalla. Emme rakenna tämän päivän hyvinvointia tulevien sukupolvien kustannuksella.

Ihmiset ovat huolestuneita omasta ja läheistensä vanhuuden turvasta - hoidosta ja huolenpidosta. Ikääntyessään ihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja heillä on myös oikeus niiden saamiseen. On hyvä asia, että ihmiset elävät pidempään. Ikäihmiset ovat tärkeitä sekä heidän läheisilleen että koko yhteiskunnan kannalta. Näillä ihmisillä on kokemusta ja tietämystä, joka on arvokas perintö nuoremmille sukupolville.

Suomen naisilla äänioikeus sata vuotta

Alkanut vuosi on maamme historian tärkeimpiä juhlavuosia. Kesäkuussa tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomeen hyväksyttiin uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki ja me saimme yksikamarisen eduskunnan.

Ennen uudistusta äänioikeus oli ollut vain suppean väestönosan etuoikeus. Äänioikeutta vailla oli ollut valtaosa miehistä ja kaikki naiset. Uudistuksen myötä äänioikeutettujen lukumäärä nousi valtavasti. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja tulivat vaalikelpoisiksi valtiollisissa vaaleissa ensimmäisinä Euroopassa. Tällä on ollut suuri merkitys koko yhteiskuntaamme.

Tasavallan presidentin vaali toimitetaan nyt tammikuussa. Osallistuminen vaaleihin on aina tärkeää, mutta toivon, että nyt äänioikeuden juhlavuonna me kaikki suomalaiset todella käytämme tätä oikeuttamme.

Lopuksi haluan omasta ja puolisoni puolesta kiittää yhteistyöstä ja lukuisista yhteydenotoista. Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on ollut tärkeää. Kiitän myös reilusta luottamuksestanne kuluneiden kuuden vuoden aikana. Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2006.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.