Mainos

Halonen kävi kehumassa EU:ta latvialaisille

Presidentti Tarja Halonen kävi tänään markkinoimassa Euroopan Unionia latvialaisille, jotka äänestävät liittymisestään ensi lauantaina.

Presidentti Tarja Halonen kävi maanantaina Latviassa toivottamassa maan jo valmiiksi tervetulleeksi EU:n jäseneksi. Latvian kansanäänestys unioniin liittymisestä on ensi lauantaina, viimeisenä seuraavien 10 maan joukossa, jotka EU on hyväksynyt uusiksi jäsenikseen. Kaikkien muiden ehdokasmaiden kansanäänestyksissä on jo äänestetty EU:hun liittymisen puolesta.

-En peitä sitä odotuksen iloa, että Latvia sanoisi kyllä EU:lle, Halonen sanoi Riiassa.

Halosen yhden päivän visiittiin sisältyi tapaaminen Latvian presidentin Vaira Vike-Freibergan kanssa Riiassa sekä EU-aiheinen kansalaistilaisuus Siguldassa. Vike-Freiberga iloitsi saadessaan Halosen kaltaisen innokkaan EU:n puolestapuhujan vieraakseen kansanäänestyksen alla. Hän muistutti, että Latvian jäsenyysneuvottelut alkoivat Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana vuonna 1999.

-Suomi on seissyt rinnallamme sen pitkän ja raskaan työkauden, kun jäsenyysneuvottelut ovat olleet käynnissä, Vike-Freiberga kiitteli.

Latviassa on pelätty, että maan nuori itsenäisyys on uhattuna, jos kansanäänestyksessä sanotaan kyllä EU:lle. Kesällä jäsenyyden kannatus laski huomattavasti, kun maan sosiaalimenoja leikattiin, ja sen katsottiin tapahtuneen rahaa vievän EU:hun valmistautumisen takia. Uusimpien mielipidetiedustelujen mukaan jäsenyyden kannatus on tosin noussut yli 50 prosentin.

Halonen huomautti, että kaikki se työ, mitä Latvia on tehnyt, olisi ollut sille joka tapauksessa tärkeää, jotta se voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Hän vertasi globaalia taloutta merenkulkuun. EU muodostaa hänen mielestään suuren laivaston, jonka jäsenenä saa helpommin apua myrskyn tullen.

"Parempi sisällä kuin ulkona"

Siguldassa järjestetyssä yleisötilaisuudessa Halonen vakuutti latvialaisille, että EU:n jäsenyys ei merkitse oman kulttuurin loppua. -Teidän ei tarvitse muuttua ranskalaisiksi, saksalaisiksi tai englantilaisiksi. Heidät meillä on jo EU:ssa. Vaikka EU merkitsee talouden yhdistymistä, kulttuurien rikkaus säilyy, Halonen korosti.

Hän sanoi latvialaisille samat sanat kuin virolaisille viime viikolla: EU ei ole mikään ruusutarha. -Mutta uskon, että EU:ssa selviää paremmin kuin sen ulkopuolella, ja puhun nyt yhdeksän vuoden kokemuksella, hän huomautti.

Hän sanoi latvialaisille, ettei toivota tervetulleeksi EU:hun mitä tahansa maata, vaan sellaisen, jonka tuntee. -Tunnen teidät niin hyvin, etten yritä liikaa vaikuttaa päätöksiinne, mutta ajattelen, että hyvä ystävä on sellainen, joka kertoo kokemuksistaan, Halonen sanoi. Latvialaisyleisöä kiinnostivat muun muassa Suomen kokemukset Venäjän naapurina elämisestä. Kysymys koski Karjalan palauttamista Suomelle, ja sitä, haluaako Suomi 2. maailmansodassa menettämänsä alueet takaisin.

Halonen totesi, että vanhoja rauhansopimuksia ei enää avata, ja sanoi Suomella ja Venäjällä olevan hyvin toimiva raja. EU on Halosen mukaan antanut Suomelle ikään kuin lisää kokoa naapuruudessa eli paremmat voimavarat raja- ja poliisiasioihin. -Latvialla voi olla samanlainen tulevaisuus, hän arvioi.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.