Mainos

Halonen: Suomi ei liittymässä Natoon

Presidentin mukaan Suomi ei pidä tällä hetkellä puolustusliiton jäsenyyden hakemista ajankohtaisena.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen vakuuttaa, että Suomi ei ole nyt liittymässä Naton jäseneksi. Halonen käsitteli Suomen turvallisuuspolitiikkaa tänään Jyväskylän yliopistossa, jossa hän piti Martti Ahtisaari -luentosarjan luennon.

Halonen nojautui puheessaan vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Seuraavan kerran Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulee laajasti esille vuoden 2008 selonteon yhteydessä.

- Emme siis pidä jäsenyyden hakemista ajankohtaisena, mutta emme sulje sitä pois tulevaisuudessa, Halonen linjasi.

Tasavallan presidentin mukaan Suomella on toimiva yhteistyösuhde Naton kanssa. Nato arvostaa Suomen panosta luotettavana kumppanimaana.

Hän tähdensi, että osallistuminen Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin, harjoituksiin tai rauhankumppanuusohjelmaan ei tarkoita Suomen vientiä vähitellen Naton jäseneksi.

- Pidän tärkeänä, että säilytämme itse selvän eron nykyisen kaltaisen yhteistyön ja jäsenyyden tai edes jäsenyyden kaltaisen suhteen välillä. Siksi en esimerkiksi pidä mahdollisena, että Suomi tekisi yleisen poliittisen sitoumuksen osallistua Naton nopean toiminnan joukkoihin, mikäli nämä ylipäätään kumppanimaille avattaisiin.

EU paransi Suomen turvaa

Halosen mielestä jäsenyys ja toiminta Euroopan unionissa on tärkein osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Jäsenyys unionissa on edistänyt suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia samoin kuin vahvistanut kansainvälistä asemaamme.

Halonen näkee, että unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä on edistytty.

- Olemme pitkälti yhtä mieltä arvoista ja tavoitteista, mutta käytännön yhteistyössä on kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa.

Suomen asemaa vertaillessaan Halonen viittasi Pohjoismaiden erilaisiin ratkaisuihin. Tällä hyvin menestyneellä sisarussarjalla on kullakin erilainen liittolaissuhteensa.

Venäjä ja USA tärkeitä EU:lle

Euroopan unioni tarvitsee Halosen mukaan Venäjän kumppanuutta. Ympäristö, energia, rajat ylittävä liikkuminen, Euroopan vakaus ja turvallisuus sekä terrorismin vastainen toiminta ovat hyviä esimerkkejä strategisen kumppanuuden sisällöstä.

- Venäjän kehitys on luonnollisesti venäläisten oma asia ja etu. Me ulkopuoliset voimme tukea positiivista kehitystä olemalla mahdollisimman laajamittaisessa yhteistyössä Venäjän kanssa. Yhteistyöhön kuuluu avoin puhuminen ongelmista, mutta myös yhteistyön tarjoaminen niiden ratkaisemiseksi.

Halonen korosti myös, että suhde Yhdysvaltoihin on tärkeä sekä Suomelle että EU:lle. Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyön vahvistaminen olisi erittäin tervetullut monien maailmanlaajuisten haasteiden ja kriisien ratkaisemiseksi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.