Mainos

Halonen: Suomi puolustaa itseään

Puolustus on aina ensi sijassa omalla vastuullamme, muistutti presidentti Tarja Halonen uudenvuoden puheessaan.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen toivoo maan hallitukselta ja työmarkkinajärjestöiltä määrätietoista paneutumista globalisaatioon sopeutumiseen ja sen hallintaan. Presidentti sanoi uudenvuodenpuheessaan tulleensa kansainvälisissä tehtävissään entistä varmemmaksi siitä, että Suomen on itse pidettävä huolta itsestään.

- Suomen on luotava tulevaisuuttaan varten kansallinen globalisaatiostrategia. Tähän tarvitaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä. Käymieni keskustelujen perusteella olen vakuuttunut, että tähän työhön suhtaudutaan sen vaatimalla päättäväisyydellä, presidentti sanoi.

Halonen huomautti, että nykymuotoinen globalisaatio ei ole oikeudenmukaista eikä takaa kestävää kehitystä.

- Kaikkien olisi palattava neuvottelupöytiin saadaksemme kansainvälisen kaupan ja investointien säännöt kohdalleen. Presidentti piti Suomen menestystekijöinä jatkossakin koulutusta, tutkimusta, osaamista ja yrittäjyyttä.

-Tarvitsemme jatkossakin aktiivisia toimenpiteitä innovaatioiden synnyttämiseksi sekä niiden tuotteistamiseksi ja markkinoimiseksi. Julkisen vallan, opinahjojen ja yritysten saumaton yhteistyö on erittäin tärkeätä, hän korosti.

Työttömyyttä presidentti piti edelleen vakavimpana yhteiskunnallisena ongelmanamme, joka vaatii edelleen sijoittamista lastemme ajanmukaiseen kouluttamiseen ja aikuisten osaamisen uudistamiseen. Nykypäivän työelämän presidentti katsoi edellyttävän joustavuutta.

- Kaiken lähtökohtana tulee kuitenkin olla ihminen ja on nähtävä hänen tarpeensa työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.

Puolustus omalla vastuullamme


Halonen katsoi valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistyön turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelussa sujuneen hyvin. Eduskunta saa selonteon käsiteltäväkseen kuluvan vuoden aikana.

- Olen itse korostanut turvallisuuspolitiikkamme osalta seuraavia näkökohtia: Suomeen ei kohdistu sellaista turvallisuusuhkaa, joka sinällään edellyttäisi meitä muuttamaan turvallisuuspoliittista perusratkaisuamme. Suomen puolustus on aina ensi sijassa omalla vastuullamme, riippumatta siitä olemmeko liittokunnan jäseniä vai emme, presidentti muistutti.

Halonen totesi Suomen pitävän tärkeänä Euroopan unionin siviili- ja sotilaallisen kriisinhallintakyvyn kehittämistä. Unionin tulee toimia rauhan ja vakauden edistäjänä niin omalla kuin muilla mantereilla.

- EU:n kyky kriisin ehkäisemisessä ja hallinnassa on ennen kaikkea poliittista ja taloudellista, mutta kriisinhallinnassa tarvitaan myös sotilaallista kykyä. Halosen mukaan Suomen lähtökohtana on ollut, että olemme valmiit auttamaan muita jäsenmaita, jos ne tarvitsevat apua.

- Yhtäältä oletamme muiden auttavan meitä, jos me apua tarvitsisimme. Hallitusten välisessä konferenssissa saavutettu yhteisymmärrys tästä asiasta on hyvä kompromissi, presidentti kiitteli ja piti tärkeänä neuvottelujen jatkamista viivytyksettä EU:n uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta.

Mielenterveyttä ja kulttuuria

Presidentti kantoi huolta myös lasten hyvinvoinnista ja mielenterveyspalveluista. Hän piti tärkeänä, että mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon paneudutaan riittävällä vakavuudella.

- Erityisesti lastenpsykiatrisella tutkimuksella ja hoidolla sekä erilaisilla sosiaalisen tuen muodoilla tulisi olla käytettävissään riittävät voimavarat. Halonen korosti myös kulttuurin kasvavaa taloudellista merkitystä ja piti haasteena kulttuuriosaamisen eri ulottuvuuksien parantamista.

- Se edellyttää kulttuuriperinnön arvostamista, luovuudesta huolehtimista ja kulttuuriteollisuuden kehittämistä. Suomella on mahdollisuudet tehdä kulttuurituotannosta merkittävä kansallinen toimiala, hän arvioi.

Presidentin mielestä olisi hyvä, jos maamme houkuttelisi tänne maahanmuuttajia yrittämään ja tekemään työtä. Hän muistutti, että maahanmuuttoa ei kuitenkaan saa tarkastella vain omista tarpeistamme käsin, vaan maahanmuuttajia on kohdeltava lähimmäisinä, joilla on tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet.

- Monikulttuurisen yhteiskunnan tärkeimpiä arvoja on suvaitsevaisuus. Suvaitsevaisuus ei tarkoita, että hyväksyisimme kulttuuriperinteiden tai tapojen varjolla demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden loukkaamista. Sen sijaan meidän pitää vahvistaa niitä yhdessä.

Presidentti kiitti lopuksi kansalaisia omasta ja puolisonsa puolesta yhteistyöstä ja lukuisista yhteydenotoista sekä merkkipäivänsä johdosta saamistaan onnitteluista.

-Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on ollut tärkeää. Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2004.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 01.01.2004).

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.