Mainos

Halonen: Vain YK:n turvallisuusneuvosto voi oikeuttaa voimankäytön

Presidentti Tarja Halonen korostaa, että YK:n turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu kansainvälisestä rauhasta ja vain turvallisuusneuvosto voi oikeuttaa voimankäytön muussa tarkoituksessa kuin itsepuolustukseksi. Hänen mielestään tämä kansainvälisen oikeuden periaate on syytä pitää tarkasti mielessä rauhanturvalain uudistamistyössä.

Presidentti Halonen puuttui lyhyesti rauhanturvalain uudistamishankkeeseen 172. maanpuolustuskurssin avajaisissa tänään Helsingissä pitämässään puheessa. Rauhanturvalain muutostarvetta selvitellään parhaillaan työryhmässä. Nykyisen lain mukaan suomalaisten osallistumiseen tarvitaan joko YK:n tai Etyjin valtuutus.

Halonen on aiemmin ilmoittanut suhtautuvansa varovaisesti ajatukseen, että operaatioihin voisi olla jonkun muun valtuutus. Melko suuri osa Halosen puheesta käsitteli siviilikriisinhallintaa.

Hän huomautti, että Suomi on ollut aktiivinen paitsi oman turvallisuutensa myös kansainvälisen yhteistyön ja kriisinhallinnan kehittämisessä. Suurimman huomion on saanut sotilaallinen kriisinhallinta, mutta hänen mielestään onneksi viime vuosina on huomattu entistä paremmin siviilikriisinhallinnan tärkeys. -

Osallistumalla kansainväliseen kriisinhallintaan edistämme sekä kansainvälistä rauhaa että oman puolustuksemme kehittämistä ja vahvistamista. Pienen kansakunnan turvallisuus riippuu koko maailman vakaudesta ja turvallisuudesta, hän tiivisti.

Siviilikriisinhallinta uutta käsitteistöä

EU:n unionin päätös taisteluosastojen eli nopean toiminnan kriisinhallintajoukkojen perustamisesta on Halosen mielestä vastaus muuttuneisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatarpeisiin. Samalla hän muistutti, että nopea toiminta ei korvaa pitkäkestoisempaa rauhanturvatoimintaa, yhteiskuntien jälleenrakentamista ja avustustoimintaa. Siitä Suomella on paljon kokemuksia.

Halonen korosti moneen otteeseen kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Modernin demokraattisen valtion rakentaminen on monissa tapauksissa edellyttänyt kansainvälistä yhteistyötä. Halonen mainitsi, että varsinaisesti siviilikriisinhallinnasta puhuminen on suhteellisen uutta käsitteistöä ja on vaikeaa piirtää tarkkaa rajaa esimerkiksi kehitysyhteistyöhön tai humanitääriseen apuun.

-Monien mielestä siviilikriisinhallinnan päämääränä on niin sanottujen normaaliolojen palauttaminen, mutta joissakin tapauksissa on välttämätöntä tukea myös kriisissä olevan alueen kehitystä kohti demokratiaa, ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioitusta, hyvää hallintoa sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Tällä hetkellä pyritään löytämään myös toimivia ratkaisuja sotilas- ja siviilikriisinhallinnan keskinäiseen yhteistyöhön ja työnjakoon.

Valikoivaan asevelvollisuuteen ei ole varaa

Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala vastasi omassa puheenvuorossaan vihreiden piirissä esiin tulleisiin ajatuksiin, että vain osa asevelvollisista kutsuttaisiin asepalvelukseen. Kaskealan mukaan Suomella ei ole nykyisin perustein varaa valikoivaan asevelvollisuuteen.

-350 000 sotilaan joukkoihin tarvitaan parikymmentä vuosiluokkaa eli vahvasti yksinkertaistaen lähes kaikki 20-40-vuotiaat reserviläiset. Asevelvollisuus takaa myös laadukkaat, hyvin koulutetut ja varustetut reserviläiset puolustusvoimiin, hän perusteli.

Kaskealan näkemyksen mukaan oikeastaan vasta vaativat kansainväliset harjoitukset ja operaatiot ovat avanneet ulkopuolisten silmät tälle tosiasialle. Hän kehui, että Natonkin arvioiden mukaan suomalaiset joukot ovat monikansallisten joukkojen parhaimmistoa, vaikka ne koostuvat 80-prosenttisesti asevelvollisista reserviläisistä.

-Puolustusvoimain komentajana haluan painokkaasti korostaa, että mitä pitemmälle Suomen puolustusvoimat teknistyvät, sitä enemmän luotamme hyvin koulutettuihin reserviläisiimme, kiteytti Kaskeala sanomansa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.