Mainos

Halvat tuontimarjat uhkaavat kotimaista herukanviljelyä

Herukoita kulutetaan Suomessa vuosittain noin neljä miljoonaa kiloa, josta tuonnin osuus on neljännes. Eniten herukoita tuodaan Puolasta.

Kesän herukkasadosta on tulossa keskimääräistä parempi. Kotimainen herukanviljely on kuitenkin käymässä kannattamattomaksi. Syynä on vuosi vuodelta lisääntyvä tuonti sekä laskevat hinnat.

- Alan kärkimaaksi on noussut Puola. Tosin herukanviljelyä vaikeuttavat sielläkin ylitarjonta ja alhaiset hinnat. Lähivuosina markkinoita valtaa Kiina, jossa herukanviljely on kovassa kasvussa, arvioi erikoiskonsulentti Meeri Saario Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.

Suomessa kulutetaan liiton laskelmien mukaan vuosittain noin neljä miljoonaa kiloa herukoita. Tuonnin osuus on toistaiseksi noin neljännes.

Satoa jopa neljä miljoonaa kiloa

Viljelyalat ovat epävarman tilanteen takia pysyneet viime vuodet ennallaan. Mustaherukan viljelyala on reilut 2000 hehtaaria. Puna-, valko- ja viherherukkaa viljellään Suomessa yhteensä noin 300 hehtaarin alalla. Sateisen viime kesän sato oli reilut kaksi miljoonaa kiloa. Tämän vuoden satoarviot liikkuvat kolmen ja neljän miljoonan kilon välillä.

Maailman herukkamarkkinoita hallitsevassa Puolassa mustaherukan viljelyala on noin 40 000 hehtaaria ja vuotuinen sato yli 100 miljoonaa kiloa. Puolassa on runsaasti pieniä viinimarjatiloja, mutta suurimpien tilojen pinta-alat ovat yli 500 hehtaaria. Hehtaarisadot saattavat parhaimmillaan olla yli kaksinkertaisia Suomeen verrattuna. Erilaiset kesät ja markkinatilanteet heiluttavat rajusti teollisuuden herukoista maksamia hintoja.

- Suomessa kilohinnat vaihtelivat viime kesänä vajaasta 30 sentistä lähes euroon. Puolassa teollisuus on maksanut mustaherukoista viime vuosina alimmillaan alle 20 senttiä kilolta, sanoo erikoiskonsulentti Saario.

Tämän kesän ensimmäiset viinimarjat kypsyvät lähipäivinä ja pääsato parin viikon kuluttua.

- Satotoiveet ovat melko hyvät etenkin viime kesään verrattuna. Valkoiset ja punaiset viinimarjat kypsyvät ensi viikolla. Näiden suhteen markkinatilanne on selkeä. Mustaherukan kohdalla ongelmat ovat pahemmat, sillä mehuteollisuus tuo yhä enemmän marjoja ulkomailta, kertoo herukanviljelijä Yrjö Uitamo Multialta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.