Mainos

Hammashoitoa eivät saa eniten tarvitsevat – hyvätuloisille eniten kela-korvauksia

Hammashoidossa on Suomessa edelleen eriarvoisuutta. Hyvää säännöllistä hoitoa eivät saa ne, jotka sitä eniten tarvitsevat.

– Ellei osaa pitää meteliä, jää hoidon ulkopuolelle, sanoo professori Eeva Widström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Widströmin mukaan esimerkiksi riskiryhmien tiheämmät hammastarkastukset ovat jääneet hoitotakuun ja muiden uudistusten jalkoihin. Riskiryhmiin kuuluvat sairaat, lääkkeitä käyttävät, pelkäävät lapset. Aikuisten osalta erityisryhmiä ei ole edes määritelty.

– Meillä väestön hammashoidon kehittäminen on ollut äärimmäisen hidasta, sanoo Widström.

Niinpä Suomessa on yhä Pohjoismaiden hampaattomin kansa. Tätä selittää Widströmin mukaan osaltaan se, että hammashoidon sairausvakuutuskorvausten ikärajat poistettiin vasta 2000-luvun alussa.

Hammashuollon kela-korvauksia maksetaan suhteellisesti eniten hyvätuloisille ja omavastuuosuudet ovat korkeita. Viime vuonna vain 34,5 prosenttia kustannuksista korvattiin, sanoo Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.