Mainos

Hanhimuutto himottaa metsästäjiä - "valkoposkia on ihan älyttömästi"

Suomen itärajalla on koettu uusi luonnonilmiö viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aiemmin Jäämeren rannoilla pesineet valkoposkihanhet muuttivat talvehtimisalueille Eurooppaan pääosin Venäjän puolella. Suomen puolelta valtavia muuttoparvia saattoi parhaimmillaankin ihailla vain kiikarilla pieninä pisteinä. Sitten hanhien käyttäytyminen äkkiä muuttui.

– Elinolot Venäjän puolella kävivät rauhattomiksi varsinkin metsästyksen vuoksi. Hanhi on viisas lintu ja se hakee nyt turvaa Suomen pelloilta, arvioi Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen suojeluvastaava Heikki Pönkkä.

Hanhien muuttoreitin siirtyminen länteen on tuonut varsinkin Pohjois-Karjalaan satojatuhansia muuttavia lintuja. Tänä syksynä muuttohuippu oli nopea, vain noin viikon kestänyt pyrähdys, mutta näyttävyyttä siitä ei puuttunut.

- Meidän silmien edessä on pysähtynyt syömään ja lepäämään ainakin 300 000 valkoposkihanhea. Se on kolmannes koko lajin kannasta. Suurimmissa parvissa tai kerääntymissä on laskettu jopa 40 000 lintua, summaa lintuharrastaja Markku Halonen Keski-Karjalan Luonnosta.

Halonen luonnehtii hanhimuuttoa ainutlaatuiseksi luonnonnäytelmäksi, jota on käynyt ihailemassa suuri joukko ihmisiä. Hanhet ovat synnyttäneet jo katseluturismia.

– Kyllä tästä voisi olla jo elinkeinoksikin. Kukaan ei tiedä tarkkaan lintujen määrää, voi niitä olla miljoonakin, Halonen heittää.

Taivas lintuja täynnä

Valtavat hanhiparvet on pantu merkille myös metsästäjien keskuudessa. Varovaisia tunnusteluja metsästyksen suuntaan on tehty, mutta isoa julkista keskustelua ei ole syntynyt. MTV3:n 45-minuuttia ohjelmassa nuoret joensuulaismetsästäjät nostavat kisaan pöydälle.

– Valkoposkihanhia on niin älyttömästi, ettei ole mitään syytä miksi sitä ei voisi tuoda metsästettäväksi lajiksi, sanoo metsästäjä Tuomas Korhonen.

Aleksi Nevalaisen mielestä valkoposkihanhia voitasiin alkaa metsästää kokeiluluontoisesti aluksi vesialueilla. Silloin pellot jäisivät hanhille levähdyspaikoiksi ja lintubongareille katselua varten.

– Lintumäärä on muihin metsästettäviin lajeihin nähden niin moninkertainen, että tuntuu oudolta ettei tällaista näinkin riittävää luonnonvaraa pystytä hyödyntämään, Nevalainen ihmettelee.

Metsästäjien mielestä sekä Suomessa pesivä valkoposkihanhikanta että muuttava kanta kestäisivät helposti metsätyksen. Pesiviä lintuja on pääkaupunkiseudulla ja rannikolla arviolta yhteensä noin 17 000. Muuttavia hanhia siis ehkä miljoona.

– Paikkakohtaiset rauhoitukset ovat täysin mahdollisia. Kerätään tietoa koemetsästyksellä ja katsotaan miten linnut käyttäytyvät. Sillä ei olisi vaikutusta kantaan, Korhonen arvioi.

Olli-Pekka Piltosen mielestä valkoposkihanhen metsästys vähentäisi painetta harvinaistuvalta metsähanhelta. Lisäksi valkoposkihanhen aiheuttamat vahingot alkavat olla paikoin jo kohtuuttomia ja laajenevat koko ajan esimerkiksi etelän golfkentillä.

Sosiaalinen kaakattaja

Lintuharrastajat ovat metsästäjien suunnitelmista kauhuissaan. Tosin jahdin aloittamisvaatimusta on osattu jo odottaa.

– On hyvin todennäköistä, että jos valkoposkea ryhdyttäisiin ampumaan niin me menetettäisiin tämä luonnonnäytelmä muutamassa vuodessa, pelkää Heikki Pönkkä.

– Minne hanhet sitten siirtyisivät jos Venäjän puolellakin niitä metsästetään ja meno on rauhatonta?

– Todennäköisesti ne muuttaisivat suoraan talvehtimisalueille eikä tälläista välilaskua enää tapahtuisi lainkaan.

Markku Halonen sanoo ymmärtävänsä metsästyspaineet, mutta Suomella on tärkeä merkitys hanhien muuttoreitin varrella.

– Varsinkin valkoposkihanhi on parvissa viihtyvä sosiaalinen lintu ja täysin erilainen kuin metsähanhi. Sen pitäisi saada tankata täällä rauhassa maha täyteen.

– Jos niitä lihan takia ammuttaisiin niin kannattaa muistaa, että linnut pesivät Novajalla ja siellähän on pitkä ydinkoehistoria, Halonen muistuttaa.

Pönkkä on lintuharrastajana erittäin huolestunut lajien tunnistamisesta. Metsästyksessä voitaisiin ampua monia muitakin rauhoitettuja hanhilajeja, jotka muuttavat valkoposkihanhien parvissa.

– Hanhethan käyttäytyvät sillä tavalla, että ne siirtyvät yöpymään järvielle aivan hämärän viime hetkillä. Hämärässä tulee omat ongelmansa lajien määrityksissä.

Metsästäjien mielestä tunnistamishuoli on jatkuvasti kaakattavan valkoposkihanhen kohdalla kaikkein pienin.

– Se yleensä on koko ajan äänessä ja sillä on selvät värierot. En usko, että sitä voi mihinkään muuhun sekottaa, Piltonen arvioi.

Kesyjä ja vähän tyhmiäkin

Joensuulaismetsästäjät tekevät ehdotuksensa tietoisina siitä, että vastareaktio tulee erityisesti suojelijoiden taholta.

– Tietenkin sitä pitää pikkusen pelätä, mutta me halutaan tehdä suojelupuolen kanssa tässä asiassa yhteistyötä, Tuomas Korhonen rauhoittelee

– Esimerkisi Ruotsissa metsästäjien ja paikallisten lintujärjestöjen yhteistyö toimii oikein mallikkaasti. Toivoisin samanlaista käytäntöä tännekin. Näin molemmat tahot oisivat tyytyväisiä ja mahdollisimman moni pystyisi nauttimaan luonnon antimista, sanoo Aleksi Nevalainen.

Heikki Pönkkä muistuttaa, että pelloilta tapahtuva jahti toisi metsätyksen keskelle kulttuurimaisemaa ja asutuksen läheisyyteen.

Maallikosta valkoposkihanhien metsästys näyttääkin helpolta kun muuttavia lintuja on parvissa valtavat määrät. Metsästäjät myöntävät, että alussa toiminnan pitäisi olla hyvin koordinoitua.

– Linnut ovat nyt kesyjä ja tyhmänrohkeita, mutta kyllä ne oppivat äkkiä varomaan ihmistä. Eihän niitä parveen ammuta, vaan poimitaan yksittäisiä reunalintuja.

Markku Halonen on nähnyt monenlaista erästelijää hanhijahdissa.

– Kyllä sitä taitoakin löytyy tarvittaessa, mutta osa porukasta ampuu mitä sattuu. Olen kuullut kertomuksia.

Tähän saakka valkoposkihanhi on jätetty hyvin rauhaan. Yksittäisiä salametsästystapauksia tulee ilmi vuosittain, mutta laajamittaista luvatonta hanhenmetsästystä ei ole vielä havaittu.

Matkailubisnes syntymässä

Hanhien katselusta on Pohjois-Karjalassa tullut muutamassa vuodessa merkittävä ilmiö, jonka ympärille on syntymässä myös matkailubisnestä. Hanhien perässä kulkee jo satoja ellei tuhansia ihmisiä.

– Kyllä nämä isot levähdyspaikat pitäisi saada rauhotuksen piiriin, että siellä voisi rauhassa katsella eikä pelätä mitään haulisadetta, Halonen vaatii.

Aleksi Nevalainen pohtii matkailua myös toisin päin.

– Kyllä tulevaisuudessa voisi olla myös jahtimatkailua hyville valkoposkihanhipaikoille.

Keskustelu on avattu.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.