Mainos

Haravointi on miesten hommaa – ainakin eduskuntavaaleissa

Eduskuntavaalien ääniharavoista puhuttaessa voisi käyttää yhtä hyvin sanaa äänikuningas, sillä miehet jyräävät ääniharavatilastoissa.

MTV3:n uutiset listasi eduskuntavaalien ääniharavat vuoden 1970 eduskuntavaaleista eteenpäin. Miehet ovat haalineet ykköspaikan jokaisella kerralla.

Tilastoon kelpuutettiin vertailun vuoksi vain vaalit, joissa on voinut olla vain yhden vaalipiirin ehdokkaana. Ennen vuotta 1970 ehdolle saattoi asettua useammassa vaalipiirissä.

Naisista eniten ääniä on haalinut Eeva Kuuskoski-Vikatmaa, joka sai 21 743 ääntä vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. Kuuskoski-Vikatmaa oli tuolloin ääniharavatilaston kakkonen Paavo Väyrysen takana.

Äänikuningas Niinistö

Kaikkien aikojen äänikuningas eduskuntavaaleissa on Sauli Niinistö, joka keräsi vuoden 2007 vaaleissa 60 563 ääntä. Niinistö on ääniharavoiden ykkönen myös siinä tapauksessa, jos mukaan lasketaan aiemmat vaalit, jolloin ehdokas saattoi olla ehdolla useammassa vaalipiirissä.

Kaikkiaan Niinistö on ollut vaalien suurin ääniharava kolme kertaa. Vuoden 2007 lisäksi ykkössija on irronnut myös vuonna 1999 sekä vuonna 1995. Vuonna 2003 hän ei ollut ehdolla.

Niinistön ykkössijoissa on erikoista se, että ne ovat kertyneet jokaisella kerralla eri vaalipiiristä. Vuonna 1995 Niinistö oli ehdolla Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä, vuonna 1999 Helsingissä ja vuonna 2007 Uudellamaalla.

Pitkän linjan jyrä Salolainen

Niinistön äänisaalis vuonna 1999 (30 450) oikeuttaisi myös ääniharavatilaston kakkossijaan. Jos Niinistöä ei kuitenkaan toistamiseen lasketa, nousee kakkossijalle Pertti Salolainen.

Hän keräsi kokoomuksen vuoden 1979 eduskuntavaaleissa 26 562 ääntä Helsingin vaalipiirissä.

Salolainen on toiminut Yle TV:n uutistenlukijana ja Lontoon kirjeenvaihtajana sekä BBC:n toimittajana. Kansanedustajana Salolainen on ollut 26 vuotta, josta kahdeksan vuotta ulkomaankauppaministerinä. Hän toimi myös Suomen EU-sopimuksen pääneuvottelijana.

Lipponen kolmas

Kolmanneksi ääniharavalistalla yltää Paavo Lipponen. Lipponen keräsi 26 415 ääntä sdp:n ehdokkaana Helsingissä vuonna 2003.

Lipposen ura eduskunnassa alkoi vuonna 1983. Vuonna 1987 hän putosi eduskunnasta, mutta tuli valituksi jälleen vuonna 1991. Hän on toiminut muun muassa sdp:n puheenjohtajana ja eduskunnan puhemiehenä. Pääministerinä Lipponen oli vuodesta 1995 vuoteen 2003.

Uransa kansanedustajana Lipponen päätti vuonna 2007 ja toimii nykyään konsulttina.

Tämän vuoden helmikuussa Lipponen oli tapetilla liittyen väitettyyn Wikileaks-vuotoon. Lehtitietojen mukaan Lipponen olisi vuotannut tietoja Yhdysvaltoihin presidentti Tarja Halosen ja Venäjän entisen presidentti Vladimir Putinin keskusteluista.

Lipponen ei asiaa suostunut kommentoimaan muuten kuin toteamalla:

- So what!

Kaikkien aikojen ääniharavat Wikipediassa

Ehdokas vielä hukassa? MTV3:n vaalikone auttaa

Koonnut:

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.