Mainos

Harmaahylkeen pyyntitaidot vain harvojen hyppysissä

Kun kalajokinen Esa Pirkola lähtee hylkeenpyyntiin Perämerelle, hän tietää ettei heitä enää monta ole. Hylkeenpyyntitaidot alkavat olla harvojen käsissä, eikä nuorempi sukupolvi enää asiasta innostu.

Pirkola harmittelee tilannetta kahdesta syystä. Hylkeenpyynti on aivan oma taitolajinsa, jolla on pitkät ja tarunhohtoiset perineet Pohjanmaan rannikkoalueilla. Lisäksi hylkeenpyynti on keino pitää runsastunut kanta kurissa.

- Jos uusia pyytäjiä ei saada, niin tilanne karkaa käsistä. Ei ole kenenkään etu, että hylkeitä aletaan suolata ilmasta käsin, hän sanoo.

Pirkola itse on oppinut pyyntitaidot omalta isältään, aivan kuten häntä edeltäneet sukupolvetkin. Hän tietää, että hylkeenpyynti on sellainen metsästyksen laji, jota ei kirjoista opi. Karkean arvion mukaan Suomessa hylkeenpyytäjiä on reilu tuhat.

- Itse olin isäni mukana ensimmäisen kerran vuonna 1966. Silloin hylkeenpyynnistä sai vielä tapporahaa, joka toki omalta osaltaan innosti asiaan. Sittemmin olen opettanut samat taidot pojalleni, joka alkaa olla jo innostuneempi asiasta kuin minä, Pirkola kertoo.

Pyyntikausi käyntiin

Hylkeenpyyntikausi alkoi jälleen tänään. Kuluvalle kaudelle maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvat 685 hylkeen pyyntiin. Luvat jaetaan riistanhoitopiireittäin. Eniten lupia on käytössä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Oulun riistanhoitopiirin alueella.

- Myönnämme reilut sata pyyntilupaa, mutta saalismäärät vaihtelevat. Viime kaudella määrä puolittui, mikä johtuu yksinomaan jääolosuhteista, Oulun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Keijo Kapiainen kertoo.

Kapiainen toteaa, että nykyiset lupamäärät ovat aivan liian pienet, sillä hyljekanta kasvaa noin kymmenen prosentin vuosivauhtia.

- Kalastajille hylkeet ovat kirosana, mutta yhä enemmän harmia aiheuttavat myös norpat. Niiden määrä erityisesti Perämerellä on kasvanut hyljettäkin nopeammin, Kapiainen kertoo.

Norppien aiheuttamista ongelmista huolimatta norppa on ja pysyy rauhoitettuna.

- Norpan pyyntiluvat ovat kiven alla, sillä kanta ei ole vielä säilymisen kannalta riittävän korkealla tasolla, ylitarkastaja Madeleine Nyman maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan Itämeren alueella harmaahylkeitä on runsaat 18 000. Norppia arvioidaan olevan 10 000.

Viisas ja ovela eläin

Esa Pirkola suuntaa veneensä Kalajoen rannikolta pohjoista kohti. Yllä ovat "pyhävaatteet" eli valkoinen vaatekerta, joka naamioi pyytäjän valkoisella jäällä.

Veneen perässä lipuu pienempi jolla. Se on ainoa keino, jolla voi lähestyä jään päällä olevaa hyljettä. Puisia, nelimetrisiä suksenmallisia ajopuita käytetään harvemmin. Enää kun ei ole jäitä, joiden päällä ajopuulla voisi liukua hyljettä kohti.

Pirkola tietää, että hylkeenpyynti on vaarallinen laji. Jokainen reissu voi jäädä viimeiseksi, sillä vastassa ovat heikot jäät, pitkät pyyntimatkat ja arvaamaton luonto. Se vaatii kylmiä hermoja.

- On osattava lukea jäitä, luontoa ja hyljettä, sillä se on viimeisen päälle viisas ja tarkka-aistinen eläin. Eikä näitä taitoja kirjasta opi. Ne oppii vasta kovan kokemuksen kautta. Perinteet ovat tärkeitä, mutta jännittävää on sekin, kumpi selviää voittajaksi, pyydystäjä vai saalis, Pirkola pohtii.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.