Mainos

Harrastus maksaa liikaa – maahanmuuttajilla ei ole varaa urheilla

Maahanmuuttajien liikuntaharrastusta edistävässä järjestössä ollaan huolestuneita urheiluharrastusten kalleudesta. Etenkin maahanmuuttajataustaiset tytöt ja naiset olisi tärkeä saada kotoa ulos harrastamaan.

Liikunta ja urheilu edistävät yhteenkuuluvaisuutta ja ovat erinomaisia kotoutumisen välineitä. Näin muistuttaa Suomen monikulttuurisen liikuntaliiton toiminnanjohtaja Leena Harjula-Jalonen.

– Liikunta antaa hyvän mahdollisuuden kiinnittyä suomaiseen yhteiskuntaan. Liikunnan kautta saa myös ystävyyssuhteita ja verkostoja, Harjula-Jalonen listaa.

Rasismi ja raha harrastuksen esteenä

Maahanmuuttajataustaisten suomalaisten elämä kiinnittyy valtaväestöä huomattavasti enemmän perheeseen ja toiminta tapahtuu perheen sisällä. Vain noin puolet maahanmuuttajanuorista harrastaa liikuntaa.

Maahanmuuttajien liikuntaharrastusta suitsivat Harjula-Jalosen paitsi kulttuuri myös raha ja rasismi.

– Jos ajattelen esimerkiksi oman lapseni jalkapallo- ja jääkiekkoharrastuksia, joudumme maksamaan maltaita seuroille jäsenmaksuina ja lisenssimaksuina. Lisäkustannuksia tulee varusteista. Monikulttuurisessa kentässä on paljon monilapsisia perheitä ja yksinhuoltajaperheitä, ja heille jäsenmaksut tulevat suhteessa erityisen kalliiksi.

Harjula-Jalosen mukaan Suomessa vain harva ottaa nuoren harrastamaan ilmaiseksi. Avainasemassa maahanmuuttajanuorten liikuttamisessa ovat kuntien liikunta- ja nuorisotoimet.

– Tarvitsemme lisäksi suvaitsevaisuuskasvatusta. Monikulttuurinen kenttä pitäisi ottaa aiempaa enemmän huomioon esimerkiksi koulujen terveys- ja liikuntatunneilla.

Tytöt ovat maahanmuuttajaäidin ikkuna maailmaan

Harjula-Jalonen haluaisi saada erityisesti maahanmuuttajataustaiset tytöt ja naiset liikunnan pariin.

– Monet kulttuurit ovat perhesidonnaisia, ja äiti jää kotiin lapsia hoitamaan. Tällöin nuoret ovat avain ulkomaailmaan. Liikuntaharrastuksia pitäisi saada enemmän kotiäideille ja myös tyttärille, jotka ohjaavat äitejä yhteiskuntaan.

Maahanmuuttajanaiset haluaisivat Harjula-Jalosen mukaan muun muassa uida, mutta heidän on vaikea löytää sellaista uimahallia, joka vastaisi heidän kulttuurinormejaan.

Toisaalta esimerkiksi somalitytöt ovat ahkeria kuntosalilla kävijöitä. Myös tanssi ja musiikki ovat suosittuja harrastuksia maahanmuuttajien keskuudessa.

– Me mainostamme Suomessa tasa-arvoa. Se toteutuu parhaimmillaan silloin, jos saamme kaikki taustasta riippumatta mukaan liikkumaan.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.