Mainos

Harvinainen suurharjoitus: Mitä tapahtuu, jos kaupunki täysin ilman sähköä?

Suomalaiset sähköyhtiöt ja viranomaiset järjestävät yhdessä harvinaisen suurharjoituksen. Harjoituksessa testataan ja lavastetaan tilanteita, jolloin sähkövirta lakkaa kulkemasta.

Jo suhteellisen lyhytkin sähkökatko koko maassa lamauttaa vedenjakelun, jätevesien poiston, kauppojen, pankkien ja bensiiniasemien toiminnan ja osia liikenteestä. Yhä sähköistyvästä mediasta puhumattakaan.

Harjoituksessa testataan harvinaista, mutta realistista vikaa kantaverkossa. Yhden johdon jumi ei vielä aiheuta katastrofia, mutta useat samanaikaiset vakavat viat voivat aiheuttaa suurhäiriön, jolloin koko maa uhkaa jäädä ilman sähköä.

– Laajan häiriön seurauksena verkon palauttaminen toimintakuntoon on iso juttu ja vaatii eri toimijoiden yhteistyötä, sanoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Suomen sähköverkko:  

- sähköntuottajat

- kantaverkko

- jakeluverkko

- sähkön kuluttajat

Nurmen mukaan verkon tahallinen vahingoittaminen on mahdollista, mutta todennäköisin suurhäiriö johtuu luonnonolosuhteista tai yksinkertaisesti tekniikan pettämisestä. Jakeluverkkojen alueelliset häiriöt ovat valitettavankin tuttuja, mutta se että valot sammuisivat koko maasta, vaatii kantaverkon rikkoutumisen.

Kahdesta poikki

Nurmi kertoo esimerkkinä edellisen suurhäiriöharjoituksen muutaman vuoden takaa. Siinä saatiin aikaan tilanne, jossa Itä-Suomessa tietynvahvuinen osa verkkoa oli poissa käytöstä huoltotöiden vuoksi. Samaan aikaan pienkone törmäsi Pohjanmaalla samanvahvuiseen sähkölinjaan. Näiden kahden vian seurauksena koko Suomenniemi oli ilman sähköä Oulusta etelään.

– Pisimmillään katkot olivat Varsinais-Suomessa, puolitoista vuorokautta. Väittäisin, että tavallisen ihmisen mielikuvitus ei pysty hahmottamaan, mitä tapahtuu, kun esimerkiksi Helsinki olisi kokonaan ilman sähköä, Nurmi sanoo.

– Suuret kaupungit ovat kaukolämmön varassa. Kaukolämpö perustuu pumppaukseen, ja jos sähköä ei ole, ei ole pumppaamalla saatua lämmitystäkään. Eivät suomalaiset janoon kuole, mutta toinen vakava ongelma on se, että vessanpytyistä tulee kertakäyttöisiä. Pytyn pystyy vetämään kerran, mutta ei enempää, kun ei ole vettä.

– Joissain kaupoissa on varavoimaa, mutta pääsääntöisesti kaupat pistää lapun luukulle.

Sairaalat toimisivat Nurmen mukaan omalla varavoimallaan, mutta supistetusti. Kriittisimmät koneet ja paikat olisi mahdollista pitää toiminnassa, mutta ei koko sairaalaa.

Pienistä paloista pystyyn

Asiantuntija sanoo, että kantaverkon kaaduttua korjaus on vähintään useiden tuntien työ, jos mitään ei ole rikkoontunut. Verkko on rakennettava pala palalta uudelleen. Sähköt eivät palaudu napista painamalla.

– Huolissaan ei kannata olla, mutta tosissaan tämä asia kannattaa ottaa.

Nurmi kertoo, että verkonhaltijan puolella tehdään työtä, että tällaista ei tapahtuisi tai jos tapahtuu, mietitään, miten se nopeasti korjataan.

Hankalampi on sähköhäiriön toinen puoli eli kotitaloudet, joiden olisi asiantuntijan mukaan syytä oikeasti miettiä, mitä tehdään, jos sähköä ei kerta kaikkiaan ole.

– Homma ei ratkea sillä, että sanoo jakeluyhtiön hoitavan hommansa ja muuta ei tarvita. Sillä voi olla ratkaiseva merkitys, että onko asiakaspäässä yhtään mietitty sitä, miten toimitaan ongelmien sattuessa.

Ammattilainen voi tehdä paljon hallaa 

Nurmen mukaan tavalliselle ihmiselle sähköverkon vahingoittaminen on erittäin vaikeaa, mutta koulutetulle ammattilaiselle se on hyvinkin mahdollista. Kyse on hänen mukaansa enemmänkin siitä, onko motivaatiota.

– Minulla on sellainen käsitys, että fyysinen vahingoittaminen on jo vähän vanhanaikaista. Eli kyberkeinoin tehty vahingoittaminen on helpompaa kuin räjäyttäminen. Kyberkeinot ovat yhtä kauaskantoisia kuin fyysisetkin keinot. Iso ongelma on se, että jos tietoverkkoja pitkin tehdyn iskun tekijä ei ilmoittaudu, on vaikea tietää, oliko kyseessä sittenkin joku luonnollisempi syy, asiantuntija pohtii.

Nurmi muistuttaa haastattelun edetessä siitä, kuinka vaikea on ymmärtää kantaverkon kaatumisesta aiheutuvan katastrofin äärtä ja laitaa. Hän myös tuo esiin termin saarekekäyttö. Se tarkoittaa muutamien suurimpien kaupunkien teoreettista mahdollisuutta irrottautua kantaverkosta ja käyttää mahdollisesti kaupungin sisällä olevaa sähköntuottoa hyväkseen.

– Saarekekäyttö on kuitenkin kuin yksipyöräisellä ajoa. Kaikki menee hyvin, jos olosuhteet ovat kohdallaan ja on harjoiteltu riittävästi. Mutta pienikin ongelma, niin tuiskahdetaan turvalleen.

Suomessa on Nurmen mukaan olemassa muita kriittisempiä vikapaikkoja eli niin sanottuja kriittisiä vikayhdistelmiä. Hänen mukaansa niistä ei puhuta, mutta ammattitaitoinen vahingoittaja tietää ne.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.