Mainos

Hautala, Kanerva, Jäätteenmäki, Juhantalo...: MTV koosti videot ministerien kohuista ja eroista

Torstai oli myrskyisä päivä Suomen politiikassa. Aamulla myrskyn silmässä oli sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) petosepäilynsä takia, ja sote-väännön takia illalla koko hallitus.

Skandaaleja ja sotkuja on ministeritasolla riittänyt aiemminkin. Tiivistimme viimeisen reilun 20 vuoden aikana ministerien eroon johtaneet kohut tähän juttuun.

"Greenpeaceen ei kosketa"

Vuosi 2013 oli totisesti hankala kehitysministeri Heidi Hautalalle (vihr.). Maaliskuussa Iltalehti paljasti, että Hautala oli maksanut pimeästi oviremontista ja kotisiivouksesta syksyllä 2009.

Hautala kertoi pyytäneensä anteeksi puolueelta ja kokeneensa häpeärangaistuksen, mutta hän ei pitänyt virheen olevan eroamisen arvoinen. Hautala sanoi voivansa eroavansa vasta, jos kohu olisi vaikeuttanut merkittävästi hallituksen työtä harmaan talouden torjumisessa.


Lokakuussa tilanne oli tukalampi, kun paljastui, että valtion omistajaohjauksesta vastaava Hautala oli ohjeistanut Arctia Shipping -nimistä valtionyhtiötä olemaan tekemättä rikosilmoitusta Greenpeace-aktivisteista. Pari päivää myöhemmin Hautala jätti tehtävänsä ja tilalle nousi Pekka Haavisto.

Ilkka Kanerva ja naiset

Ilkka Kanervan mittava poliittinen ura olisi voinut saada huomattavasti kirkkaamman kruunun, ellei kokoomuskonkarilla olisi ollut mieltymystä viestitellä nuorten naisten kanssa.

Vielä vuonna 2005 eduskunnan varapuhemies Kanerva selvisi puhuttelulla, kun tekstiviestittely kauppias Vesa Keskisen salarakkaana tunnetun Marika Fingerroosin kanssa paljastui. Kohuttuja suhteita oli toki ollut jo aiemminkin, mutta maaliskuussa 2008 jysähti kunnolla.


Hymy-lehti julkaisi 24 Kanervan erotiikkatanssija Johanna Tukiaiselle lähettämää vihjailevaa tekstiviestiä. Aiemmin lehti kertoi Tukiaisen saaneen silloiselta ulkoministeriltä parisataa viestiä. Puoluejohtaja Jyrki Katainen puhalsi pelin poikki, Kanerva erotettiin ja tilalle nostettiin europarlamentin nouseva tähti Alexander Stubb.

Vanhanen kesti kohut – eron syy yhä mysteeri

Kanervan erohetkellä Suomessa vallassa oli Matti Vanhasen (kesk.) hallitus. Vanhanen ei itsekään säästynyt naiskohuilta, mutta keskustan vaalirahakohu vei nurmijärveläisen Susan Ruususenkin uuniperunapaljastuksia kovempaan pyöritykseen.

Lisäksi Ylen TV2:n Silminnäkijä-ohjelman mukaan jokin rakennusliike maksoi Vanhaselle rakennustarvikkeita. Väite perustui nimettömään valaehtoiseen lausuntoon. Vanhanen kiisti ohjelman tiedot jyrkästi. Julkisen sanan neuvoston Ylelle antama vapauttava tuomio johti kohuun JSN:ssäkin, sillä silloinen puheenjohtaja Pekka Hyvärinen erosi päätöksen jälkeen.


Nämä kohut eivät johtaneet suoraan Vanhasen eroon, mutta Vanhanen päätti silti lähteä pääministerin paikalta ennen aikojaan. Jouluaatonaattona 2009 Vanhanen ilmoitti, ettei pyri seuraavana kesänä puolueen johtoon. Puheenjohtajaksi ja pätkä-pääministeriksi nousi Mari Kiviniemi, jonka kausi päättyi keskustan tylyyn vaalitappioon keväällä 2011.

Vanhanen perusteli infossaan kuuden vuoden pääministeriuran päättämistä aluksi jalkojensa terveysongelmilla sekä perhesyillä, mutta tiivisti syyksi myöhemmin kokonaisarvion. Todelliset syyt hän paljastaa sanojensa mukaan aikaisintaan vuosien päästä.

"Puhun niin totta kuin osaan"

Matti Vanhasen pääministeriksi nosti yksi 2000-luvun suurimmista poliittisista kohuista. Suomen ensimmäinen naispääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan jo ennen juhannusta. Jäätteenmäen hallitus ehti toimi 69 päivää.


Jäätteenmäen aseena vaalikampanjassa olivat ulkoministeriön salaiset muistiot, joiden perusteella hän arvosteli silloista pääministeriä Paavo Lipposta poliittisesta hätiköinnistä humanitaarisen avun lupaamisessa Irakin sodanjälkeisessä jälleenrakennuksessa.


Vaalien jälkeen Jäätteenmäki kieltäytyi paljastamasta tietojensa alkuperää. Vuotajaksi paljastui tasavallan presidentin neuvonantaja Martti Manninen. Jäätteenmäki vakuutteli eduskunnan edessä kahdesti, ettei ollut pyytänyt aineistoa. Lentäviksi lauseiksi Jäätteenmäen puheenvuorosta jäivät "Pyytämättä ja yllätyksenä" sekä "puhun niin totta kuin osaan". 24. kesäkuuta Jäätteenmäki ilmoitti erostaan, ja silloinen puolustusministeri Vanhanen nousi hänen tilalleen.

Golfin ystävä Suvi Lindén

Lipposen toisessa hallituksessa (1999-2003) kulttuuriministerinä toiminut Suvi Lindén on innokas golfin ystävä. Hän myönsi virassa ollessaan valtionapua golfkentille, myös Oulun Sankivaaraan, jossa ministeri oli perheineen osakkaana.


Ilta-Sanomat paljasti asian 27. toukokuuta 2002, ja kolme päivää myöhemmin Lindén ilmoitti erostaan. Virheensä myöntänyt Linden kertoi, ettei ollut tajunnut golfosakkeen olevan sijoitus.

Tapaus ei estänyt Lindenia nousemaan uudelleen viestintäministeriksi Matti Vanhasen hallitukseen vuonna 2007.

Matti Aura luotti liikaa Vennamoon

Myös vuosi 1999 alkoi ministerierolla. Tuolloin liikenneministeri Matti Aura (kok.) ilmoitti erostaan. Aura oli puolustanut voimakkaasti sitä, että Soneran silloinen pääjohtaja Pekka Vennamo (kuvassa vas.) omistaa yhtiön osakkeita.

Vennamo oli kertonut Auralle, että hän oli myynyt heti pörssikaupan alettua marraskuussa 1998 omille perheenjäsenilleen 5300 osaketta. Vennamo ei ollut kuitenkaan ilmoittanut näistä kaupoista. Auran mukaan Vennamo oli julkistanut omista ja perheenjäsentensä osakeomistuksista tiedotteen, jossa tarkoituksella valituin sanamuodoin annetaan osakeomistuksista väärä kuva. Eroilmoituksessa Aura kertoi tehneensä virhearvion Vennamosta, jonka myös Sonera-yhtymä erotti tiedon tultua julki.

Sundqvistin vahingonkorvaukset alas, Alho ulos

Arja Alho oli 1990-luvulla yksi SDP:n tärkeimmistä poliitikoista ja pääministeri Paavo Lipposen luottonainen. Entisen demaripuheenjohtaja Ulf Sundqvistin vahingonkorvaustuomioon puuttumisesta noussut mylläkkä päätti kuitenkin Alhon pestin toisena valtiovarainministerinä lokakuussa 1997.


Sundqvist ja viisi muuta STS-pankin johtokunnan entistä jäsentä tuomittiin vuonna 1995 maksamaan mittavia vahingonkorvauksia vuosina 1990—1992 tehdyistä luottopäätöksistä. Sundqvistin korvausvastuu aleni yhdeksään miljoonaan markkaan korkeimmassa oikeudessa heinäkuussa 1997. Tämä ei Sundqvistille kuitenkaan riittänyt.

Tämän jälkeen hän ehdotti valtion omistamalle Arsenal-Silta Oy:lle vahingonkorvauksen sopimista tuomittua summaa pienemmäksi. 1,2 miljoonan markan sopimus allekirjoitettiin 23. syyskuuta. Lopullisesti sopimus hyväksyttiin valtion vakuusrahaston toimiohjeella, jonka ministeri Alho vahvisti.

Kun asia tuli eduskunnan tietoon, keskusta uhkaili välikysymyksellä, jos SDP ei tee asiasta tiedonantoa. SDP:n eduskuntaryhmä moitti Alhoa, mutta Lipponen ilmoitti, ettei hallituksen tiedonantoa anneta. Keskusta jätti välikysymyksen seuraavana päivänä.

Seuraavana viikonloppuna kävi ilmi, etteivät poliisi ja ulosottoviranomaiset ehtineet tehdä kattavia selvityksiä Sundqvistin varoista Arsenal-Sillan keskeytettyä hankkeen.

Useat kansanedustajat ryhtyivät vaatimaan Alhon eroa, johon päädyttiin 7. lokakuuta 1997.

Potkut eduskunnasta ja pikainen paluu

Kansanedustajat ovat saaneet lähtöpasseja ministerin pesteistä, eduskuntaryhmästä ja muista luottamustoimista, mutta nykyisen valtiopäiväjärjestyksen voimassaoloaikana potkut eduskunnasta on saanut vain Kauko Juhantalo (kesk.).

Hänet tuomittiin vuonna 1993 valtakunnanoikeudessa vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta kauppa- ja teollisuusministerinä ollessaan.


SKOP-pankin johtaja Christopher Wegelius oli pyytänyt valtion tukea metalliteollisuuskonserni Tampellan pelastamiseksi. Wegelius kertoi muistelmissaan, että Juhantalo oli pyrkinyt yhdistämään Tampellan pelastamiseen tarvittavan valtion rahoitusratkaisun omien yhtiöidensä mahdolliseen rahoitukseen säästöpankkiryhmästä. Wegeliuksen todistus sekä aihetodisteet riittivät tuomioon.

Ministerin paikalta Juhantalo erosi jo heinäkuussa 1992, mutta eduskunnasta erottamisesta jouduttiin äänestämään. Potkut tulivat äänin 134–41.

Juhantalon poliittinen ura ei suinkaan päättynyt, kun 14 vuoden taival eduskunnassa katkesi. Hänet valittiin takaisin eduskuntaan jo seuraavissa vaaleissa vuonna 1995. Hän putosi eduskunnasta vuonna 1999, nousi takaisin 2003, putosi jälleen vuonna 2007, mutta teki jälleen paluun kansanedustajistoon tänä keväänä 73-vuotiaana.

Olihan niitä muitakin...

Edellä mainittujen kohujen lisäksi viime vuosina otsikoihin ovat nousseet myös silloisen kansanedustajan, entisen ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen rattijuopumus vuonna 2003 sekä kansanedustaja Marja Tiuran sotkeutuminen vaalirahakohuun. Myös vuonna 2009 puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) saama voitto asuntonsa myynnissä herätti epäselvyyksiä, mutta esitutkintaa ei aloitettu.

Lähteet: MTV:n uutisarkisto, STT.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.