Mainos

Hävittäjäkaupat halutaan pitää erossa Suomi-Ruotsi -yhteistyöstä

Ruotsalainen Gripen-hävittäjä ei saa etulyöntiasemaa, vaikka Suomi ja Ruotsi ovat tiivistämässä puolustusyhteistyötään. Hornetien korvaamisesta torstaina esiselvityksen saanut puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kuitenkin myöntää, että hävittäjähankinta on myös poliittinen.

– Pohjoismainen puolustusyhteistyö, etenkään Suomen ja Ruotsin välillä, ei kaadu konetyypin valintaan tai riipu siitä, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Puolustushallinnon asiantuntijat esittävät, että Suomi ostaisi uusia monitoimihävittäjiä, joiden hinta olisi arviolta 5-10 miljardia euroa. Hornetien päivittäminen tulisi heidän mukaansa liian kalliiksi, eikä markkinoilla ole esimerkiksi miehittämättömiä ilma-aluksia, joilla Hornetit pystyttäisiin täysin korvaamaan.

– Kyse ei ole yhteispohjoismaisesta konetyypistä. Suomi tekee ratkaisunsa niin kuin parhaaksi näkee, Niinistö linjaa.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Norja on ostanut Yhdysvalloista F-35-koneita ja sivuuttanut näin ruotsalaisen Saabin.

Suomen 62 Hornet-monitoimihävittäjää ovat vanhenemassa viimeistään vuonna 2030. Vanheneminen tarkoittaa käytännössä sitä, ettei niitä pystytä enää kehittämään samassa tahdissa muiden maiden kanssa.

Nykyinen määrä hävittäjiä on asiantuntijoiden mukaan vastannut hyvin Suomen tarpeita.

Viisi vaihtoehtoa  

Hävittäjävaihtoehtoja on käytännössä viisi: amerikkalaiset Boeingin Super Hornet ja Lockheed Martinin JSF F-35 sekä ranskalaisen Dassaultin Rafale, eurooppalainen Eurofighter Typhoon ja Saabin JAS Gripen.

Kaikki viisi vaihtoehtoa ovat yhteensopivia sotilasliitto Naton järjestelmien kanssa, kertoo työryhmän sihteeri Petteri Seppälä Pääesikunnasta. Tarvittaessa koneilla pystyisi osallistumaan yhteisiin operaatioihin muiden valtioiden kanssa.  
Norja, Ruotsi ja Suomi harjoittelevat tälläkin hetkellä yhdessä, vaikka kaikki käyttävät eri konetyyppiä.

Niinistö sanoo suoraan, että venäläisvalmisteinen hävittäjä ei tule kyseeseen, koska EU:n pakotteet estäisivät kaupan. Tilanne on hänen mukaansa arvioitava uudelleen, kun pakotteet poistuvat.

Hornetit ostettiin Yhdysvalloista alun perin torjuntahävittäjinä, eli niiden käyttötarkoituksena oli torjua ilmasta tulevaa hyökkäystä. Myöhemmin ne muunnettiin monitoimihävittäjiksi eli hyökkäämään tarvittaessa ilmasta maahan ja merelle.

Hävittäjähankinta on sitonut Suomen amerikkalaiseen aseteknologiaan 30 vuodeksi. Nyt hankittavat koneet ovat nekin käytössä 50-60-luvulle saakka. 

"Ostopäätös lähettää signaalin"

Hävittäjät vaikuttavat Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen asemaan. Selvitystyöryhmän puheenjohtaja Lauri Puranen painotti tiedotustilaisuudessa, että hävittäjien tarkoituksena on ennaltaehkäistä sotilaallista painostusta ja hyökkäystä.

– Tämä on meidän elinehtomme ja oikeastaan keskeinen syy koko puolustusjärjestelmän olemassaololle.  
Hävittäjiä käytetään hänen mukaansa ilmatilan vartiointiin, yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden suojaamiseen, maa- ja merivoimien suojaamiseen ja hyökkäyksen torjuntaan.

– Tiedustelulla, valvonnalla ja maalittamisella pyritään myös tilannekuvan luomiseen, Puranen luetteli.  
Niinistön mukaan hankinta on iso kysymys, joka pitää nostaa esiin turvallisuuspoliittisessa selvityksessä, jonka hallitus valmistelee tällä vaalikaudella.

– Kyseessä on iso hanke niin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin turvallisuuspoliittisestikin. Sillä lähetetään myös tiettyjä signaaleja.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.