Mainos

Helsingin ja Tallinnan ehdotetaan junalauttaliikennettä

Ratahallintokeskus lupaa Helsingin ja Tallinnan väliselle junatunnelille myötätuntoa mutta ei rahaa. Tallinnassa Rail Baltica -seminaarissa puhunut yli-insinööri Markku Pyy sanoi, että ratahallintokeskus ei ole kannattanut hanketta yhdestä syystä.

- Puoltavia lausuntoja ei ole osattu antaa, koska sellaisia selvityksiä ei ole tunnelista tehty, mikä mahdollistaisi uskottavaa päätöksentekoa, Pyy lausui.

Asiantuntemusta Pyy ilmoitti kuitenkin tarjoavansa. Helsinki ja Tallinna sopivat maaliskuussa meritunnelin tarpeen selvittämisestä. Laajan perustutkimuksen tekemiseen voi kulua jopa viisi vuotta.

Pyyn mukaan tunnelihanke on vireillä hedelmälliseen aikaan, sillä rautatie vahvistaa parhaillaan asemiaan tavarankuljetuksissa tie- ja lentoliikenteen rinnalla. Yksi syy junaliikenteen suosion kasvuun on Euroopan komission asettama tavoite, jolla Suomen pitäisi vähentää päästöjään 16 prosenttia.

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi (kok.) arvioi, että tunneli voisi ilmaantua Helsingin ja Tallinnan välille joskus vuosina 2030-2050. Seminaarissa sen sijaan väläyteltiin sitä, että kaupunkien välille voisi jopa lähivuosina tulla junalauttaliikennettä.

Tallinnan apulaiskaupunginjohtaja Jaanus Mutli kertoi suhtautuvansa positiivisesti tunnelihankkeeseen, sillä se tukevoittaisi Tallinnan ja Helsingin kaksoiskaupunkia. Hänen mukaansa pienten Tallinnan ja Helsingin pitäisi yhdistää voimiaan, jotta ne voisivat kilpailla uskottavasti Euroopan metropolien kanssa.

- Tällä hetkellä hankkeessa on kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Kannattaisi vain tavarankuljetuksilla Keski-Eurooppaan

Meritunnelin kustannuksista esitettiin Tallinnassa varsin varovaisia laskelmia. Kyse olisi joka tapauksessa miljardien hankkeesta. Diplomi-insinööri Usko Anttikoski Baltirail-yhdistyksestä arvioi, että pelkän tunnelin rakentamiskustannukset ilman veroja olisi nykytason mukaan 2,3-2,7 miljardia euroa.

Kuljetusyhtiö Navirailin edustaja Riivo Sinijärvin mukaan tunneli pärjäisi vain tavarankuljetusten kautta. Hänen laskelmissaan tunneli alkaisi kannattaa vasta, kun Suomen tavarankuljetuksen tulot kaksinkertaistuisivat. Tavarankuljetusten pitäisi kasvaa kuitenkin kolminkertaisiksi, sillä osa viennistä jäisi joka tapauksessa meren pinnalle.

- Nykyisellä kaupankännin volyymilla kukaan investoija ei ala tällaista hanketta rahoittaa.

Käytännössä kasvun pitäisi tulla kuljetuksista Keski-Eurooppaan saakka. Suunnitelmassa on, että tunneli yhdistäisi Pietarin Helsingin kautta Tallinnaan ja sieltä edelleen Keski-Eurooppaan. Mutkia tulee matkaan parhaillaan jo heti Virossa, sillä Tallinnasta ei vielä pääse junalla edes Latvian Riikaan saakka.

Sinijärv suhtautui epäilevästi siihen, että matkustajaliikenne tekisi meritunnelin kannattavaksi.

- Maailmassa on olemassa vain yksi rautatie, joka kattaa kulunsa matkalipputuloilla, ja se on Hongkongissa. Kaikkialla muualla valtio tukee lippuja, hän sanoi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.