Mainos

Saako muistisairaita etsiä henkilöpaikantamilla? "Käyttöä totuteltava ajoissa"

Vanhustyön asiantuntijat kannustavat muistisairaita uuden teknologian, kuten GPS-laitteiden käyttöön.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja Vanhustyön keskusliitto ovat viime vuosina selvitelleet, miten teknologia voisi nykyistä paremmin toimia ikäihmisten kotona asumisen, hyvän arjen ja vanhustyön tukena. Toistaiseksi ei ole olemassa tarkkaa tilastotietoa siitä, kuinka moni muistisairas ihminen käyttää seurantalaitetta. GPS-paikanninta voidaan pitää mukana ranteessa, taskussa tai vaikkapa avaimenperässä. 

HENKILÖPAIKANNUS

- Paikannus matkapuhelinverkon avulla eli GSM-paikannus
- GPS-paikannus
- GPS-satelliittipuhelin
- Metsästystutka
- Infrapunapaikannus
- Ultraäänipaikannus

(Lähde: KÄKÄTE-opas)

– Keskeinen asia on tekniikan hyödyntäminen ja sellaisen ympäristön luominen, jossa karkailu ei olisi helppoa, sanoo toiminnanjohtaja Satu Helin Vanhustyön keskusliitosta.

Vuonna 2012 hätäkeskukset saivat yli 1 400 ilmoitusta kadonneista tai karanneista henkilöistä. Tarkkaa tietoa ei ole, kuinka moni ilmoituksista koski muistisairaan henkilön katoamista. Arvioiden mukaan muistisairaita henkilöitä eksyy päivittäin ja määrä on kasvamassa väestön ikääntymisen myötä. Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan 130 000 muistisairaudesta kärsivää.

Sekä Vanhustyön keskusliitto että muistisairaiden edunvalvontajärjestö Muistiliitto muistuttavat, etteivät mitkään paikantimet takaa täyttä turvallisuutta.

– Vaikka laitteita olisikin, omaiset tai dementoitunut ihminen eivät sellaista välttämättä halua, sanoo Satu Helin.

– Tärkeintä on, että laite pitää ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa käyttöön, jotta siihen tottuu, sanoo Muistiliiton järjestöjohtaja Anna Tamminen. – Jos siihen ei totuttele ajoissa ja sen ottaa käyttöön liian myöhään, muistisairas henkilö ei enää osaa käyttää sitä tai unohtaa ottaa laitteen mukaansa ulos lähtiessään.

On myös katvealueita, missä matkapuhelinverkot eivät toimi.

Ongelmana GPS-laitteiden hinta ja etiikka

Käyttäjälle kätevä teknologia (KÄKÄTE)-projekti selvitti pari vuotta sitten henkilöpaikannukseen tarkoitettujen laitteiden hintoja, jotka pyörivät 150–700 eurossa. Joitakin paikannuslaitteita on mahdollista myös vuokrata.

– GPS-laitteet ovat suhteellisen kalliita verrattuna niiden käyttöaikaan, sillä muistisairas henkilö saattaa tarvita laitetta vain kuukausien tai enintään vuoden ajan. Muistisairauden edetessä usein myös fyysinen kunto rapistuu eikä liikkuminen enää luonnistu, sanoo Anna Tamminen.

– Laitteiden käyttöönottoa helpottaisi, jos välineistöä saisi kuntien apuvälinelainaamoista.

Eri kunnissa voi olla erilaiset sopimukset siitä, mitä apuvälineitä myönnetään eikä kaikissa kunnissa ole budjetoitu GPS-paikantimien hankintaan. Laitevalmistajilta tulee myös jatkuvasti markkinoille uusia ja parempia turvaratkaisuja.

– Nyt kun Uuden Lastensairaalan rahoitus on saatu kuntoon, voisi muistisairaille tai iäkkäille aloittaa keräyksen, jolla heille lahjoitettaisiin näitä laitteita, ehdottaa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin.

Ihmisen paikantamiseen liittyvät kuitenkin myös eettiset kysymykset.
Lain mukaan henkilön täytyy itse antaa lupa siihen, että hänet saa paikantaa. Alle 15-vuotiaan huoltajat voivat päättää lapsen puolesta, ja edunvalvoja tai omaiset sellaisen aikuisen puolesta, joka ei itse kykene enää päättämään.

– On tärkeää, että ihmisellä on mahdollisimman pitkään itsemääräämisoikeus olemiseensa ja liikkumiseensa. Muistisairaudessa lähimuisti kuitenkin heikkenee ja silloin ihminen tarvitsee suojelua, Tamminen pohtii.

– Olisi hienoa, jos muistisairaat voisivat elää yhteiskunnassamme vapaasti luottaen, että jos hän on avun tarpeessa, joku puuttuu rohkeasti tilanteeseen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.