Mainos

Henkilöstörahastot tulevat takaisin

Työnantaja hakee henkilöstörahastoista lähinnä tulospalkkiojärjestelmän kaltaista kannustavuutta, jolla henkilöstö saadaan sitoutumaan yrityksen tuloksellisuuteen. Palkansaajapuolella asia nähdään laajemmin.

Yrityksen menestykseen perustuva palkkaus voi tulevaisuudessa tapahtua entistä enemmän henkilöstörahastoilla. Jo 17 vuotta sitten käyttöön otettu palkitsemistapa on alkuinnostuksen jälkeen pysynyt vuosia matalalla tasolla. Nyt siihen puhalletaan henkeä uusimalla lainsäädäntöä.

Ensi viikolla aloittaa työnsä työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä on saada rahastojen käyttö houkuttelevammaksi sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta.

Molempien etujärjestöissä ounastellaan poikkeuksellisen riidatonta työryhmää. Tavoitteiden painopisteissä on kuitenkin eroja.

Työnantaja hakee henkilöstörahastoista lähinnä vain tulospalkkiojärjestelmän kaltaista kannustavuutta, jolla henkilöstö saadaan sitoutumaan yrityksen tuloksellisuuteen.

Palkansaajapuolella asia halutaan nähdä laajemmin. Rahasto voisi esimerkiksi toimia puskurina lieventämässä irtisanomistapausten ongelmia.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Raila Kangasperkon vetämän työryhmän on määrä saada aikaan esitys uudesta henkilöstörahastolaista vuoden kuluttua.

Nyt tavoitteena on saada mukaan pieniä yrityksiä ja julkista sektoria. Suuria rahastojen käyttäjiä ovat nytkin esimerkiksi VR-konserni ja Posti. Kuntasektori voi vielä tulla työryhmään mukaan.

Kaikki haluavat duunarille selkeät porkkanat

Yhteinen tavoite on byrokratian karsiminen ja se, että kannustavuus ei häviäisi pitkäaikaiseen rahastointiin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntijan Markus Äimälän mukaan henkilöstörahastoihin tulisi saada uudistuksia, joilla yksittäinen työntekijä kokisi selvästi tuloksen parantumisen omalla kohdallaan. Nyt jokapäiväisen työn tulokset jäävät etäisiksi.

Äimälän mukaan kyseessä ei ole mikään suuri periaatteellinen muutos, vaan joukko uudistuksia, joilla nykyjärjestelmä saataisiin toimivammaksi. Henkilöstörahastoille ei ole ajateltu mitään erityisen merkittävää roolia; ne ovat yksi keino muiden kannustusjärjestelmien työkalupakissa.

Myös SAK:n edunvalvontajohtaja Lauri Lyly näkee tilanteet lähinnä käytännön ongelmien poistamisena. Nyt niitä ovat esimerkiksi irtisanottavien ja eläkeläisten asema sekä verotus.

Töistä jääneen oikeus nostaa osuutensa rahastosta on koettu ongelmaksi. Työntekijälle voidaan nyt maksaa kertamaksu, jonka arvo on pörssikurssin vuoksi heikompi kuin pidemmällä aikavälillä.

Suomen henkilöstörahastoyhdistys on tehnyt lakialoitteen, jossa esitetään, että eläkkeelle jäävä voisi pysyä rahastossa nykyisen neljän vuoden sijaan kahdeksan vuotta.

Rahastoilla on nyt kysyntää

Varaa järjestelmän laajentamiseen on. Henkilöstörahastojen piirissä on ollut noin 116 000 työntekijää, vaikka palkansaajia on lähes 2,5 miljoonaa. Rahastojen määrä on pysytellyt noin 50:ssä.

Henkilöstörahastojen perustamista noin 20 vuotta sitten selvittäneen toimikunnan puheenjohtaja Matti Pekkanen arvioi tuolloin, että 1990-luvulla 10 prosenttia palkansaajista olisi niiden piirissä. Kymmenen vuotta sitten tilanne näytti huonolta, kun etenkin alan uranuurtajana toiminut paperiteollisuus purki rahastonsa.

Suomen henkilöstörahastojen yhdistyksen puheenjohtajan Juhani Sinisalon mukaan kiinnostus henkilöstörahastoihin on virinnyt uudelleen noin viiden rahaston vuosivauhdilla. Nyt rahastoja on lähes 80 ja jäseniä on noin 130 000. Niitä käyttävät myös pienyritykset.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.