Mainos

Hoitolaitoksia ei ehditä valvoa

Yksityisen hoitolaitosten valvonta on Suomessa retuperällä. Hoitolaitosten määrä kasvaa, mutta hoidon laatua ei ehditä valvoa.

Valvonta kuuluu lääninhallituksille, mutta niissä valvonnan resursseja pidetään täysin riittämättöminä. Tarkastajia on vähän, hoitopaikkoja tuhansia. Valvonta kohdistetaan luvanvaraisiin laitoksiin, mutta vain osa yksityisistä laitoksista on luvanvaraisia. Luvan tarvitsee silloin, kun toiminta laitoksessa on ympärivuorokautista.

Suurimmissa lääneissä, Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä, tarkastajat ehtivät laitoksiin vain kerran viidessä vuodessa. Pienissä lääneissä tilanne on parempi, kun tarkastettavia paikkoja on vähemmän.

- Ihannetilanne olisi se, että kerran vuodessa pystyttäisiin ottamaan selvää, mitä muutoksia laitoksissa on tapahtunut, sanoo Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero.

Syy valvonnan vähäisyyteen on yksinkertainen.

- Syynä on ilman muuta resurssipula. Meillä ei ole väkeä. Kyllä meidän lääninhallitusten sisälläkin pitää edelleen katsoa, mitä kannattaa tehdä. Tarvitsemme kuitenkin myös lisää resursseja. Aluehallinnon kehityshankkeessa asiat näyttäisivät menevän juuri väärään suuntaan. Tarkastustoimintaa ollaan pirstaloimassa ja resursseja vähentämässä, Paatero sanoo.

Helsingin Sanomat nosti esiin espoolaisen Merikartanon palvelutalon artikkelissa, jossa vanhus kertoi kauhukokemuksistaan. Juttu nostatti taas keskustelun vanhusten hoidon tasosta.

Paitsi vanhuksia, yksityisissä laitoksissa hoidetaan myös mielisairaita ja huostaan otettuja lapsia.

Kantelujen määrä kasvaa kovaa vauhtia

Hoidon laadusta voi valittaa tai tehdä kantelun. Kantelujen tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä sosiaalipuolella kokonaismäärää ei tilastoida. Terveydenhuoltoa koskevia kanteluja tuli toissavuonna 1700. Kantelujen määrä on kasvanut koko vuosituhannen alun.

Kanteluja ei tietenkään tule vain yksityisistä, vaan myös julkisista hoitopaikoista.

- Yksityisellä puolella asiat ovat usein paremmin kuin julkisella. Esimerkiksi henkilökuntaa on usein enemmän, sanoo Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysneuvos Marja-Leena Kärkkäinen.

Lääninhallituksen tarkastajat pyrkivät kohdentamaan tarkastuskäynnit sellaisiin paikkoihin, joista tulee paljon kanteluja. Tarkastuskäynnillä laitos voidaan määrätä korjaamaan epäkohdat. Ellei muutosta tapahdu, voidaan laitos sulkea. Suomessa hoitolaitoksia on suljettu, mutta sulkemista pidetään viimeisenä vaihtoehtona. Sairaille, vanhuksille ja kotoaan pois otetuille lapsille muuttorumba voi koitua kohtalokkaaksi.

Omaisten taistelutahto ratkaisee

Suomen ainoa vanhusasiavaltuutettu, Pauliina Takala, sanoo, että vastuu hoidon laadun seurannasta on nyt siirretty omaisille. Jos omaiset jaksavat pitää läheisensä ja hoitopaikan puolta, korjauksia voi tapahtua.

- Oleellinen kysymys onkin se, mitä tapahtuu esimerkiksi niille vanhuksille, joilla ei ole omaisia? Kuka pitää heidän puoltaan, jos hoidossa ilmenee ongelmia, Takala kysyy.

Lääninhallituksen korkean virkamiehen mielestä vastaus on ilmeinen.

- Kyllä viranomaisten tehtävä on pitää niiden puolta, jotka eivät itse pysty pitämään omia puoliaan, Paatero sanoo.

Katso lisää Kymmenen uutisista. Vieraana vanhusasiavaltuutettu Pauliina Takala.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.