Mainos

Hollo eläkkeelle etuajassa

Puolustusvoimien "kakkosmies", pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Hollo siirtyy vuoden vaihteessa eläkkeelle ja reserviin.

Kenraaliluutnantti Ilkka Hollo ilmoittaa tänään ilmestyvässä puolustusvoimien uutislehdessä Ruotuväessä eroavansa virastaan tämän vuoden lopussa. Pääesikunnan päällikkö Hollo käyttää näin upseerien eläkkeellesiirtymisen joustavaa mahdollisuutta. Hän olisi voinut jatkaa virassa vielä kaksi vuotta.

-Keskeisiksi tekijöiksi päätökseni taustalla ovat nousseet puolustusselontekoon liittyvät seikat. Ensimmäisen, vuoden 1997 selonteon ja sen vuonna 2001 olleen tarkistuspisteen mukainen puolustusvoimien kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Seuraava selonteko on määrä saada valmiiksi jo vuonna 2004. Ehtisin juuri ja juuri olla mukana sen laadinnassa, mutta mielestäni on perusteltua, että puolustusvoimien tulevaisuutta ovat suunnittelemassa nimenomaan ne tahot, jotka sitten myös vastaavat kehittämistyöstä käytännössä, painottaa Hollo.

-Kun lakisääteiset palvelusvuodet ovat olleet jo pitkään täynnä, voi ja pitääkin harkita, mikä on järkevin vaihe siirtyä sivuun, kenraaliluutnantti Hollo sanoo Ruotuväki-lehden haastattelussa.

Sotilasuraa 40 vuotta


Kenraaliluutnantti Hollo vakuuttaa, että hänen eläkkeelle siirtymisensä tapahtuu hyvässä yhteisymmärryksessä puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan kanssa, jota hän jo alkukesästä informoi päätöksestään.

-Hän hyväksyy täysin perusteluni. Yhteistoiminta nykyisen komentajan kanssa on kannaltani sujunut erinomaisesti, huomauttaa Hollo. Hän toteaa, että ratkaisun takana on myös henkilökohtaisia syitä.

-Havahduin jokin aika sitten siihen, että takanani on jo miltei tarkalleen 40 vuotta yhtäjaksoista sotilasuraa. Katson sen riittävän yhdelle miehelle.

Kriisiajan vahvuus

-Merkittävin uusi asia vuoden 2001 selonteossa on puolustusvoimien kriisiajan vahvuuden asteittainen väheneminen nykyisestä 490000:sta 350000:een vuoteen 2009 mennessä. Tämä heijastuu puolustusvoimien rakenteisiin ja toimintaan. Muutos koskettaa ensisijassa maavoimia, mutta vaikuttaa myös merivoimien kiinteään ja liikkuvaan rannikkotykistöön sekä ilmavoimien Hawk-laivueisiin, selventää Hollo.

-Ajatuksena on kohdentaa supistukset niihin joukkoihin, joiden sotavarustus menettää käyttökelpoisuutensa tällä vuosikymmenellä, eikä tätä varustusta ole tarkoitus enää uusia.

-Puolustusta kehitetään suuntaamalla voimavaroja ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueita ovat johtamisjärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, yhteentoimiva kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä, Hollo pudottelee.

Suomen supistukset pieniä

-Puolustusvoimien henkilöstömäärä ei vähene. Selonteko linjaa sen 17000 tasolle. Henkilöstövoimavaroja pyritään jatkossa kohdentamaan tietojärjestelmäsodankäyntiin, tietohallinnon ja muiden teknisten alojen asiantuntijatehtäviin sekä helikopteritoimintaan.

-Henkilöstöjärjestelmän muutos tapahtuu varsin hitaasti, koska pyrimme toteuttamaan sen ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta, lupaa pääesikunnan päällikkö.

-Selonteko pitää sisällään myöskipeitä asioita. Näitä ovat toiminnallisten yksiköitten lakkauttamiset, jotka - kuten hyvin tiedämme - ovat pienillä paikkakunnilla merkittäviä asioita. Koko puolustusvoimien rakennemuutoksen kannalta on kuitenkin pyrittävä irrottamaan resursseja sieltä, mistä se kussakin vaiheessa on tarkoituksenmukaisinta tehdä.

-Supistamistoimet eivät ole myöskään kansainvälissä vertailussa - esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna - kohtuuttoman mittavat, Hollo sanoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.