Mainos

Hometutkimuksen pettymystulos: Pöly ei paljasta hometta

Homekorjausratkaisujen tekoon ei toistaiseksi ole luvassa lisäapua tieteelliseltä tutkimukselta.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtama Toxtest-hanke veti vesiperän yrityksessään saada asiaan parannusta. Tarkoitus oli kehittää kenttäkäyttöön soveltuva ja luotettava toksisuus- eli myrkyllisyystesti, jota voitaisiin hyödyntää kosteusvauriokohteiden korjaustarpeiden priorisoinnissa ja terveyshaitan arvioinnissa.

Laihat tulokset esiteltiin julkisuuteen tänään. Niiden mukaan pölyn myrkyllisyyden mittausta ei vielä voida käyttää tarkoitukseen. Huonepölyn myrkyllisyys ei välttämättä myöskään selitä kosteusvauriorakennuksiin liitettyä oireilua.

Pölymäärä yllätti

Oletuksena oli, että homevauriokohteiden pölyssä on enemmän toksisuutta kuin homevapaiden vertailukohteiden pölyssä. Näytteiden keräämiseen käytettiin kahta eri tutkimusmenetelmää, pölyrättiä ja pahvilaatikkoa. Kumpikaan ei osoittautunut kuitenkaan tarkoitukseen sopivaksi.

Laatikkopölyn toksisuuden mittaus tuotti hypoteesiin nähden päinvastaiset tulokset. Vauriokohteissa oli yllättäen jostakin syystä vähemmän pölyä kuin terveissä kohteissa.

– Tämä on mielenkiintoinen asia. Emme osaa kuitenkaan sanoa, mihin tämä vähäinen pölyn määrä liittyy, tutkimusprofessori Harri Alenius Työterveyslaitoksesta kummasteli.

Aleniuksen mukaan havainto voisi johtua esimerkiksi siitä, että homekohteita siivotaan enemmän. Se on kuitenkin toisen tutkimuksen asia.

Rättimenetelmällä saatiin vaurio- ja kontrollikohteiden välille vain vähäisiä eroja. Pintojen epäpuhtaudet kuten pesuainejäämät saattavat häiritä näytteiden toksisuusmäärityksiä. Osa pölystä voi olla vanhaa ja osa uutta.

– Emme voi valitettavasti suositella mitään hankkeessa tutkittua lähestymistapaa käytännön työkaluksi kosteusvauriokohteiden korjauksien priorisointiin, Alenius sanoo.

Parempi vaihtoehto voisi tutkimusryhmän mukaan olla mittaaminen suoraan ilmasta, mutta se ei ollut tutkimusteknisistä syistä nyt mahdollista. Menetelmä vaatii vielä jatkokehittelyä.

Tutkimus joutuu syyniin

Tutkijoita jäi kuitenkin jäytämään syvä erimielisyys käytetyistä menetelmistä. Turun yliopiston lehtori Esa-Matti Lilius näki, että hänen yliopistonsa tutkimukset on täydellisesti sivuutettu.

– Jos porkkanasta halutaan tietää, kuinka paljon siinä on karoteenia, niin totta helvetissä se porkkana täytyy punnita. Tässä ei ole yhtäkään pölynäytettä punnittu.

Lilius katsoi, että tutkimuksessa on menetelty täysin vastoin kvantitatiivisen analyysin menettelytapaa.

– Laatikkopölystä olisi voinut ilman mittaustakin sanoa, että mitä enemmän pölyä, sitä enemmän myrkkyä.

Alenius valitteli, että asiasta jäi näin suuria erimielisyyksiä. Tutkittu pöly on hänen mukaansa pätevästi standardoitu keräysajan ja keräysalan suhteen.

– Meillä ei ole mitään halua vääntää, vääristää tuloksia yhtään mihinkään suuntaan, vaan esittää perusteltuja, vastuullisia johtopäätöksiä näistä.

Johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoi, ettei ministeriö voi tutkimuksen rahoittajana jäädä tilanteeseen, jossa on ristiriitaa tuloksista. Hän kertoi, että tutkimukselle teetetään puolueeton ulkopuolinen arviointi. Sopiva taho haetaan ulkomailta tai kotimaasta mahdollisimman nopeasti.

(MTV3–STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.