Mainos

Hornet-turman syy inhimillinen erehdys?

Kahden Hornet-hävittäjän torstai-iltaisen yhteentörmäyksen ilmeisimpänä syynä pidetään inhimillistä erehdystä.

Ilmavoimien alustavien arvioiden mukaan onnettomuuden aiheutti todennäköisesti pimeässä tehty havaintovirhe. Teknisen vian mahdollisuutta ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois. -Vastaavissa tilanteissa useimmiten on ollut kyseessä inhimillinen erehdys. Lentäjälle on saattanut tulla havaintovirhe, kun hän on joutunut pimeässä seuraamaan ympäristöä, oman koneen mittareita ja toisen koneen liikkeitä, arvioi Satakunnan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Ari Kivijärvi.

Onnettomuutta tutkimaan asetettu tukijalautakunta aloitti työnsä tänään. Ilmavoimien tiedotuspäällikön majuri Petri Lehtolan mukaan turman tekninen tutkinta ja syyn lopullinen varmistuminen saattavat viedä kuukausia.

Lentäjät hyvässä kunnossa

Molemmat lentäjät olivat tänään hyvässä kunnossa. Pudonneesta koneesta heittoistuimella pelastautunut yliluutnantti Jouni Junttila joutui yöllä sairaalaan tutkimuksiin. Hänelle tehtiin mm. röntgenkuvaus sen varmistamiseksi, ettei selkärangassa ole vaurioita. Junttila matkusti jo tänään Tampereelle ja palannee töihin ensi viikolla.

Toisella Hornetilla Pirkkalaan laskeutunut yliluutnantti Ville Pasanen puolestaan pystyi jo tänään tulemaan normaaliin työvuoroonsa. -On ollut todella onni onnettomuudessa, että molemmat ovat hengissä, kun näillä nopeuksilla on törmätty, arvioi hävittäjälentolaivue 21:n komentaja everstiluutnantti Markku Viitala.

Pasanen aloitti uransa ilmavoimissa vuonna 1995 ja Hornet-koulutuksen vuonna 2000. Junttila tuli ilmavoimien palvelukseen 1994 ja aloitti Hornet-koulutuksen 1999. Molemmat ovat Hornet-päivystysohjaajia ja esimiestensä mukaan kokeneita lentäjiä.

Hornet lensi aivan toisen ali

Pirkkalaan laskeutuneen Hornetin vaurioista on alustavasti päätelty, että Junttilan ohjaama kone törmäsi Pasasen Hornetiin alaviistosta. Pasanen lensi lähes vaakalentoa, ja Junttila on ilmeisesti lentänyt aivan hänen alitseen. Ilmeisesti Junttilan ohjaaman Hornetin sivuperäsin vaurioitti toisen koneen vasenta sivua ja oikeaa siivenkärkeä. Myös oikea imuaukko vaurioitui. -Tämä kyllä osoittaa, miten vahva kone Hornet on. Näiden vaurioiden kanssa kone on ollut vielä lennettävissä, sanoo laivueen komentaja Viitala.

Viitalan mukaan ei ole mitään syytä keskeyttää Hornet-lentoja nyt tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Siitä, miten kalliiksi vaurioituneen koneen korjaaminen tulee, ei vielä ole arvioita.

Pasanen joutui sammuttamaan Hornetinsa vasemman moottorin ja lentämään Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohtaan yhdellä moottorilla. -Tämä oli nyt toinen tai kolmas kerta, kun toinen moottori on pelastanut koneen. Kaksimoottorisuus on jo nyt maksanut itsensä takaisin, arvioi esikuntapäällikkö Kivijärvi.

Suomen pahin Hornet-onnettomuus

Lentoharjoitukseen osallistui myös kaksi muuta Hornet-hävittäjää, jotka selvisivät vaurioitta. Toinen hävittäjistä lähti saattamaan vaurioitunutta konetta Pirkkalan tukikohtaan ja toinen aloitti pudonneen koneen hätälähettimen etsinnät. Näitä Horneteja ohjasivat luutnantti Mika Nieminen ja yliluutnantti Tero Melkko. Törmäys tapahtui noin yhdeksän ja puolen kilometrin korkeudessa Kyyjärven eteläpuolella Pohjanmaalla.

Pudonnut Hornet löydettiin perjantaina aamuyöllä Karstulasta Vahankajärven eteläpuolella olevalta suolta. Jouni Junttila oli laskuvarjon avulla päätynyt parin kilometrin päähän hylystä. Kummassakaan onnettomuuteen joutuneista hävittäjistä ei ollut aseistusta. Kyseessä on tähän mennessä pahin onnettomuus, joka Suomessa on sattunut Horneteille.

(MTV3-STT)

Satakunnan lennoston tiedotustilaisuudesta (Huomenta Suomi 09.11.2001)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.