Mainos

Hornet-turmasta kallis lasku

Hornet-turmasta aiheutui arvioiden mukaan noin 17 miljoonan euron eli 100 miljoonan markan vahinko. Turmassa yksi kone tuhoutui ja toinen vaurioitui.

Vahinkojen rahallisen arvon laskeminen on kuitenkin vaikeaa ja lisäksi teoreettista. Sotilaskoneita hankittaessa varaudutaan aina siihen, että koneita vaurioituu tai tuhoutuu niiden käyttöiän aikana. Muutaman koneen menetys ei vaaranna tehtävien suorittamista. Normaalistikin vain osa kalustosta on käytössä, koska koneita pitää korjata ja huoltaa.

Kun Suomen Hornetien hankinnasta päätettiin kymmenkunta vuotta sitten, peruskoneen hinnaksi arvioitiin noin 25 miljoonaa euroa eli noin 150 miljoonaa markkaa. Tämän hinnan päälle on lisäksi laskettava kunkin koneen varustelun arvo.

Tuhoutunut Hornet HN-430 oli muutaman vuoden käytössä ollut kone, jonka arvo oli jo pudonnut lentotuntien myötä. Koneen jälleenhankinta-arvon määrittely on vaikeaa, koska Suomen käyttämän F/A 18 Hornet -mallin valmistus on lopetettu jo vuosia sitten. Suomeen 1990-luvulla hankitut Hornetit olivat valmistussarjan viimeiset. Markkinoilla on tätä mallia enää vain käytettynä.

Vaurioituneen Hornetin (HN-413) korjaus voi olla kalliskin operaatio. Päältä päin pieniltä näyttävien vaurioiden korjaaminen saattaa vaatia perusteellisen remontin. Jos vahingot ovat lieviä, saatetaan selvitä parilla miljoonalla eurolla. Jos vauriot ovat suuria, konetta ei kannata korjata. Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjät ovat tyyppiä F/A-18C (yksipaikkainen versio) ja F/A-18D (kaksipaikkainen versio).

Mallin suunnittelu ja perusratkaisut ovat 1970-luvulta. Yhdysvaltalainen McDonnell Douglas -yhtymä aloitti

Hornet F-18

koneen suunnittelun 1970-luvun puolivälissä. Ensilentonsa Hornet lensi vuonna 1978. Ensimmäiset Hornetit otettiin Yhdysvalloissa palveluskäyttöön 1980-luvun alussa. McDonnell Douglas kehitti 1990-luvulla Hornetin seuraajaksi uuden mallin, jolle annettiin nimeksi Super Hornet. Uusi malli on vanhaa kookkaampi ja tehokkaampi. McDonnell Douglas fuusioitiin vuonna 1997 Boeing-yhtymään, joka jatkaa Super Hornetin kehitystä ja valmistusta.

Tutkintalautakunta töihin

Viimeöistä Hornet-turmaa tutkimaan asetettiin aamulla virallinen tutkintalautakunta. Lautakunnan puheenjohtaja, insinöörieversti Jaakko Saatsi ilmavoimien esikunnasta matkusti heti aamupäivällä pudonneen koneen putoamisalueelle.

-Alustavasti näyttää siltä, että kone on pudonnut hyvin jyrkässä kulmassa eli sen osat eivät ole levinneet kovin laajalle alueelle, kertoo ilmavoimien tiedottaja, majuri Petri Lehtola. Lehtolan mukaan tärkein tieto tapahtumien kulusta saadaan todennäköisesti turmassa olleita lentäjiä haastattelemalla. Maastotutkimukset täydentävät kokonaiskuvaa.

-Tutkintalautakunta haastattelee lentäjiä viikonlopun mittaan, kertoo Lehtola. Puheenjohtajana toimivan Saatsin lisäksi tutkintalautakuntaan kuuluvat ohjaajajäsenenä majuri Timo Kostiainen Lapin lennostosta, teknisenä jäsenenä yliluutnantti Mikko Mäkinen Satakunnan lennostosta, lääkintäeversti Pentti Kuronen ilmavoimien esikunnasta sekä ylikomisario Jorma Hautala keskusrikospoliisista.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.