Mainos

Hornetit saavat lisää lentotunteja – ilmasotaa harjoitellaan pimeässä

Ilmavoimat lisää Hornetien lentotunteja ja viisinkertaistaa kertausharjoitusten määrän tänä vuonna. Tukikohtien materiaalipula on kuitenkin kipeä.

Ilmavoimat on saanut siirrettyä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä lisää resursseja lentotoimintaan. Lentoharjoitusten määrä ei kasva, mutta harjoituksista saadaan entistä laadukkaampia.

Resurssien parantuminen näkyy tänään alkaneessa Lepakko 2015-harjoituksessa. Kolmisen kymmentä Hornetia harjoittelee tällä viikolla pimeälentoja laajalla alueella Kuopiosta Rovaniemelle.

- Saamme enemmän koneita ja saamme lennettyä enemmän. Meillä on takana tässä pari kolme todella huonoa vuotta jolloin ohjaajien lentotunnit ovat olleet huolestuttavan alhaiset, muistuttaa Karjalan lennoston komentaja, eversti Ossi Siven.

Sata henkilöä lisää

Ilmavoimauudistuksen organisaatio on totutellut kuukauden uuteen asentoon. Karjalan lennoston komentaja ei peittele tyytyväisyyttään.

- Ensituntuma vaikuttaa hyvältä.

Komentajan mukaan tilanne on parantunut, kun Ilmavoimien toimintaa on keskitetty. Samalla kokonaisvahvuus on kuitenkin pudonnut noin tuhannella henkilöllä.

- Karjalan Lennostossa väki on lisääntynyt noin sadalla ja vahvuus on nyt 500 henkilöä. Myös Lapin lennosto on saanut lisää väkeä, Siven kertoo.

Lepakko 2015 -harjoitus näkyy tällä viikolla erityisesti Karjalan Lennostossa Rissalassa ja Lapin Lennostossa Rovaniemellä.

- Kaikkiaan harjoitukseen osallistuu 250 henkilöä, kertoo laivueen päällikkö Jari Hakala Karjalan lennostosta.

Valoilmiöitä yötaivaalla

Hornetin ohjaajat siirtyivät Rissalassa iltapäivällä kymmeniä miljoonia euroja maksavalle työpaikalleen arkisesti polkupyörällä. Kymmenen Hornetia rullasi kiitoradalle ja suuntasi ilmataisteluharjoitukseen kohti pohjoista. Harjoitteluvastustajina olivat Rovaniemeltä osastoa vastaan lähteneet Hornet-parvet.

- Tämä on ohjaajien koulutusta. Ilmataistelussa harjoitellaan erityisesti neljän koneen parven toimintaa, komentaja Siven muotoilee.

Tällä viikolla yökyöpelit saattavat havaita taivaalla outoja valoilmiöitä ns. heitteitä, kun Hornetit harjoittelevat pimeälentoja Keski- ja Pohjois-Suomessa. Alueiden asukkaille on pyritty tiedottamaan aktiivisesti poikkeavasta toiminnasta.

“Kansalaisten hyväksyntä ansaittu”

Hävittäjien lentomelusta tulee joskus palautetta, mutta juuri nyt se ymmärretään.

- Hävittäjien jyly on kansakunnan henkivakuutus ja investointi joka maksaa itsensä epävarmoina aikoina, Siven määrittelee.

Komentajan mukaan kansalaisten hyväksyntä toiminnalle ja hankinnoille on ilmiselvää.

- Ilmapuolustukseen laitetut panostukset kantavat nyt hedelmää. Ohjaajien taitotaso on sellainen, että jos meidän ilmatilaa tarvitsee turvata ja puolustaa, niin olemme siihen hyvin kykeneviä.

Siven korostaa, että tarvitaan lentotunteja, mekaanikkoja ja tutka-asemia, että koko paletti pyörii. Erikoismateriaalista kuten tankkausajoneuvoista sekä viesti- ja radiojärjestelmistä on kuitenkin yhä pula.

- Tukikohtavarustus on meillä aika huonossa kunnossa ja sitä meidän pitäisi päästä uusimaan, se on sellainen kipeä paikka tällä hetkellä, Siven myöntää.

Ämäristä kerätään tietoa

Lepakko -harjoituksella ei ole yhteyttä siihen mitä maailmalla tapahtuu tai amerikkalaisten suunnittelemaan Viron Ämärin lentoharjoitukseen.

- Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Isossa mittakaavassa ilmapuolustusta ei voi kukaan tehdä yksin.

Siven muistuttaa, että suomalaiset ovat osallistuneet Baltiassa jo muutamiin koulutustapahtumiin.

- Valmisteluvaiheessa olevista asioista ei pitäisi liikaa spekuloida julkisuudessa. Tietoa kerätään ja haluamme itse olla vaikuttamassa siihen mitä harjoitellaan. Jos se palvelee meidän koulutusta, suhtaudumme myönteisesti, Siven tarkentaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.