Mainos

Huipputoimittajat kertovat: Mikä on skuupin ja tavallisen uutisen ero?

Mediamaailmassa uutisista kilpaillaan ja kovaa. Ei ole yhdentekevää, kuka julkaisee uutisen ensimmäisenä. Tällöin puhutaan uutisvoitosta.

Kysyimme Suuri journalistipalkinto -ehdokkailta miten he määrittelevät skuupin, eli ison uutisen.

Suuri journalistipalkinto -kilpailussa ehdokkaita on kolmessa kategoriassa: Vuoden jutussa, Vuoden journalistinen teko ja Vuoden journalisti. Jokaisessa kategoriassa on kolme ehdokasta tai ehdokasryhmää.

Kaikille skuupin määritelmä oli lähes sama. 

– Skuuppi on uutta tietoa, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Joskus skuuppiin riittää sekin, että kokoaa yhteen eri paikoissa jo kerrottuja yksittäisiä tietoja ja muodostaa niistä uudenlaisen kokonaiskuvan, kertoo Vuoden journalistinen teko -kategoriassa ehdolla oleva Long Playn Johanna Vehkoo.

Kaikkien mielestä uutta tietoa tarjoavaa uutista kannattaisi kilpailevien medioiden myös lainata.

– Mielestäni ongelma on se, että hyvääkään aihetta ei jatketa, koska se on ollut kilpailijalla esillä. Jatkamista tapahtuu vain perinteisten skuuppien, kuten poliitikko on toiminut moraalittomasti tms., jälkeen, mutta ei niinkään hyvien aiheiden jatkamista. Tai ajatellaan, että ei voi tehdä, koska aiheesta oli jo toisaalla. Eivät ihmiset lue tai katso yhtä paljon kaikkia kanavia kuin toimittajat. Jos aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, tämä ajattelu pitää unohtaa, Vehkoon kanssa samassa kategoriassa ehdolla oleva Long Playn Riku Siivonen vastaa.

Mutta onko skuuppi ollenkaan skuuppi, jos kukaan muu media ei lainaa sitä? Osalle ehdokkaista uusi uutinen oli aina uutinen, vaikka sitä ei lainaisi kukaan. Osa oli eri mieltä.

– Skuuppi voi olla skuuppi, vaikka kilpailijat eivät lainaisi sitä. Tämän ongelman kanssa painivat esim. maakuntalehtien toimittajat. Mutta skuupin käsite on vuosien mittaan väljähtänyt. Moni toimittaja pitää tuotostaan "skuuppina", vaikka kyseessä olisi normaali uutisjuttu, MTV Uutisten politiikan toimittaja ja Vuoden juttu -kategoriassa ehdolla oleva Timo Haapala miettii.

– Kyllä minusta uutinen voi olla skuuppi vaikka muut eivät lainaa sitä. Hbl on useamman kerran julkaissut uutisen, jota pidetään uutisena vasta, kun joku suomenkielinen media on julkaissut sen, kuvailee Vuoden journalistiksi ehdolla oleva Anna-Lena Laurén, joka työskentelee Hufvudstadsbladetin ja Svenska Dagbladetin toimittajana.

– Yksin metsässä kaatuva puu ei tuota ääntä, Vuoden journalistiksi ehdolla oleva Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski taas sanoo.

11-kollektiivin valokuvaaja Jouko Hujanen kokee skuupin idean kuitenkin vaikeana.

– Suoraan sanottuna skuuppi tuntuu jotenkin todella vanhanaikaiselta ja etäiseltä asialta. Tämä on eräänlainen ongelma siinä ympäristössä, jossa itse toimin. Olen hyvin irrallaan omassa tekijäkentässäni suomalaisesta skuuppitodellisuudesta. Journalistiset avaukset ja kuvasarjat, joita tuotan, pyrkivät tavoittamaan yleisöä joko uutisjournalismin ulkopuolelta, taidekentältä tai Suomen ulkopuolelta. Tämä preferenssi suosii vähemmän aikaan sidottuja aiheita, mikä tuottaa myös vähemmän skuuppeja, Hujanen perustelee asiaa. Hän on ehdolla Vuoden journalistinen teko -kategoriassa.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.