Mainos

Hurja skenaario itärajalta: 100 miljoonaa rajanylitystä

Rajavartiolaitoksen selvityksen mukaan rajanylitysten määrä voisi hurjimmillaan nousta itärajalla jopa 100 miljoonaan vuodessa. Arvion toteutumista pidetään kuitenkin epätodennäköisimpänä vaihtoehtoja neljästä skenaariosta.

Rajavartiolaitos on laskenut seuraavalle suunnittelukaudelleen 2013–2017 neljä eri mallia itärajan liikennemääristä. Todennäköisin vaihtoehto on, että rajanylitykset lisääntyisivät 15– 20 prosentin vuosivauhtia ilman viisumivapautta. Tällä vauhdilla rajanylityksiä olisi vuonna 2017 noin 25–30 miljoonaa. Vuoden 2012 lopputulos oli aavistuksen vaille 12 miljoonaa rajanylitystä ja kasvua kertyi noin 13 prosenttia.

– Vuonna 2011 kasvu oli poikkeuksellisen suuri, 27 prosenttia ja nyt kasvuvahdissa palattiin vuoden 2010 tasolle. Ylitykset ovat kasvaneet 10 vuotta keskimäärin 15 prosentin vauhtia eikä tähän odoteta merkittävää muutosta, kertoo everstiluutnantti Jaakko Ritola Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Toisessa liikennearviossa kasvuvauhti on sama, mutta Rajavartiolaitos varautuu siihen, että viisumivapaus toteutuu jo suunnittelukauden aikana. Skenaarion toteutuminen nostaisi rajanylitysten määrän jo 40-50 miljoonaan eli noin nelinkertaiseksi nykyisestä.

Talouskasvu ratkaisee vauhdin

Sisäasiainministeriön pyynnöstä tehty selvitys muistuttaa, että vaihtoehtojen kartoituksessa on varauduttava myös rajaliikenteen rajumpaan 25-30 prosentin kasvuun.

– Se skenaario lähtee siitä, että talouskasvu kiihtyisi Venäjällä jopa 10 prosentin pintaan ja öljyrahatulot kasvaisivat. Siinä oletetaan myös, että viisumien myöntö sujuisi ongelmitta sekä Suomessa että Venäjällä, Ritola perustelee.

Jos skenaario toteutuisi, se olisi maanjäristys itärajalla. Mallin mukaan rajanylitysten määrä harppaisi 50 miljoonaan jo vuoteen 2017 mennessä ja viisumivapauden toteutuessa sen jälkeen jopa 100 miljoonaan 2010-luvun lopulla.

– No, kaikkihan on mahdollista, mutta hyvin epätodennäköiseltä tämän skenaarion toteutuminen vaikuttaa, Ritola hillitsee.

– Toteutuessaan se panisi kaikki suunnitelmat uusiksi. Mikään ei riittäisi, ei tilat, ei henkilöstö, ei liikenneväylät.

Hiipuminen toisi lisäaikaa

Laskelman taustalla on lisäksi perusteena se, että Venäjän keskiluokka vaurastuisi talouskasvussa nopeasti ja esimerkiksi keskipalkka nousisi yli 1000 euroon. Samalla laskelmassa on oletettu, että Suomi säilyisi venäläisten keskuudessa haluttuna matkakohteena ja Pietarin lisäksi Suomeen tultaisiin suurella joukolla myös Moskovan seudulta.

Neljäs skenaario Rajavartiolaitoksen selvityksessä arvioi rajanylitysten hiipuvan 5-10 prosentin välille. Taustalla olisi Venäjän talouskasvun putoaminen lähelle nollaa.

– Tämäkin skenaario tuntuu tällä hetkellä epätodennäköiseltä, kasvu on jatkunut jo 10 vuotta. Toisaalta hieman maltillisempi kasvu antaisi viranomaisille työrauhan ennen mahdollisen viisumivapauden toteutumista, pohtii selvitystyöryhmää johtanut rajatarkastusyksikön päällikkö Jaakko Ritola.

Lisälasku 16 miljoonaa vuodessa

Rajavartiolaitos on laskenut ministeriölle mitä kaikki maksaisi pelkästään sen omassa budjetissa. Itäliikenteen kasvu maksaa Suomelle rutkasti tulevina vuosina.

– Arviomme on, että meidän kustannukset kohoavat maltillisimmillaan 16 miljoonaa euroa vuodessa. Reilu 10 miljoonaa siitä menisi lisähenkilöstöön, noin 200 henkilön palkkoihin, loput vuokriin, laitehankintoihin ja kertaluonteisiin investointeihin.

Ritola on haluton laskemaan summia yhteen. Mutta kun kysymys ei todellakaan ole vain yhden vuoden kuluista vaan pysyvästä kustannustasosta, lasku on valtiontaloudessakin erittäin iso.

Kun Rajavartiolaitoksen lisäksi mukaan otetaan muiden viranomaisten kulut, itärajan liikenteen kasvu tuo vuoteen 2017 mennessä useiden kymmenien miljoonien lisäkulut.

– Se on kuitenkin kannattava investointi valtiolle, koska matkailijat tuovat Suomeen paljon enemmän tuloja, Ritola huomauttaa.

Itäraja imee kaikki säästöt

Rajavartiolaitoksen kannalta tilanne on eriskummallinen, kun sille on mätkäisty samaan aikaan kovat säästötavoitteet.

– Meillä on noin 28–29 miljoonan säästötavoite. Sisäisesti se on suunniteltu niin, että tehdään noin 300 henkilötyövuoden supistus ja sitten vielä muista toimintamenoista säästetään noin 10 miljoonaa.

– On selvää, että me tarvitsemme tuon lisärahoituksen, jos itärajan liikenne halutaan pitää sujuvana ja turvallisena. Sisäisillä säästötoimilla se ei enää toteudu, Ritola painottaa.

Sisäasianministeri Päivi Räsänen ja kuntaministeri Henna Virkkunen kertovat perjantaina Nuijamaalla miten valtio aikoo ratkaista itärajan liikenteen kasvukivut. Ministerit ovat kutsuneet mediaa paikalle illansuussa.

Katso Keimo Lehtiniemen juttu (Seitsemän uutiset 9.1.2013)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.