Mainos

Hylkeet pois tieltä - Kaasuputken räjäytykset jatkuvat

Nord Stream on jälleen aloittanut ammusten raivaamisen Suomen aluevesillä tulevan kaasuputken tieltä. Ensimmäiset raivaukset tapahtuvat Suomenlahden läntisimmissä osissa.

Viime vuonna raivauksia tehtiin syksystä jouluun, kertoo Nord Streamin yhteiskuntasuhdejohtaja Sebastian Sass. Loput 37 ammusta on tarkoitus raivata huhti-toukokuun aikana.

Ammuksien raivaaminen on suunniteltu hyvin tarkkaan.

- Raivaamiseen menee suhteellisen paljon aikaa. Per kohde on laskettu aikaa päivä tai kaksi, mikä on poikkeuksellisen pitkään. Se johtuu siitä, että jokaisesta ammuksesta erikseen on mittavat turvatoimenpiteet, Sass kertoo MTV:n Huomenta Suomessa.

Raivattavan ammuksen alueelle tehdään turva-alue, jonka sisälle meriliikenne ei pääse. Lisäksi merialue tarkastetaan muun muassa hylkeiden ja suurien kalaparvien varalta. Mikäli alueella on hylkeitä, ultraäänivaroitus karkottaa ne paikalta.

Saasteet merenpohjassa

Nord Stream on kartoittanut hyvin raivausten ympäristövaikutukset. Sassin mukaan raivauksista nousee suhteellisen vähän saasteita.

- Jokainen kohde on erikseen tutkittu ja mallinnettu, että tiedetään raivausvaikutusten olevan hyvin lyhytaikaisia ja vähäisiä.

Nord Stream raivaa Itämerestä noin 70 kohdetta.

- Viimeisen kymmenen vuoden aikana Itämeren merivoimat ovat raivanneet yli tuhat merimiinaa merestä, eli tämä ei siinä mielessä ole mitään poikkeuksellista toimintaa. Poikkeuksellista on se, että olemme näin tarkkaan suunniteltu ja otettu ympäristöasiat huomioon.

Sass kertoo, että raivattavan ammuksen viereen ohjataan turvalliselta etäisyydeltä pieni laukaisupanos.

- Laukaisupanos räjähtää ja sytyttää varsinaisen raivattavan kohteen räjähtämään. Kontrolloitu raivaamistoimenpide tapahtuu ilman merkittäviä vaikutuksia koska olemme pitäneet huolta siitä, ettei raivatulla turva-alueella ole meriliikennettä tai hylkeitä.

Reitillä historiallisesti arvokkaita hylkyjä

Nord Stream on kartoittanut etukäteen kaikki hylyt putken tieltä yhdessä Suomen Museoviraston kanssa.

- Näin tiedetään mitkä hylyt ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Putki on reititetty kulkemaan sillä tavalla, ettei se millään tavalla vaikuta hylkyihin, ei myöskään raivaustoimenpiteiden kautta.

Kaasuputkihankkeen yksi hyvä puoli on Sassin mukaan se, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaista hylyistä on saatu hyvin paljon lisätietoa. Kaasuputki kiertää jokaisen arvokkaan alueen eikä raivaustoimenpiteet tai rakentaminen mitenkään vaikuta hylkyihin.

Jokainen metri 1200 kilometrin kaasuputkesta on suunniteltu erikseen, ja putken laskukohta tiedetään tarkalleen. Jokaisessa kohdassa on myös otettu ympäristövaikutukset huomioon ja niitä pyritään vähentämään, Sass kertoo.

Rakentaminen alkaa kesäkuussa

Ammusten raivaamisen jälkeen vuorossa on putken varsinainen rakentaminen, joka on jo käynnistynyt niillä alueilla joissa raivaus on jo suoritettu tai sitä ei tarvitse suorittaa. Putkilinjalle täsmäsijoitetaan kiviainesta, jolla merenpohjaan saadaan vakaa pohja putkenpätkiä varten.

- Mehän emme käytä ruoppaamista tai räjäyttämistä merenpohjan tasoittamiseksi, ainoastaan täsmäsijoitetamme kiviainesta.

Suomen talousvyöhykkeen läntisemmässä osassa putken ensimmäiset osat lasketaan kesäkuussa.

- Syyskuussa lasketaan suurin osa putkea aluksella, joka ei tarvitse ankkureita pysyäkseen paikalla. Sekin vähentää vaikutuksia merenpohjaan koska ei tarvitse sijoittaa ankkureita.

Ensimmäinen kahdesta rinnakkaisputkesta valmistuu 2011 ja toinen 2012. Nord Stream on Sassin mukaan pysynyt hyvin paitsi aikataulussa myös budjetissa.

Katso Nord Streamin yhteiskuntasuhdejohtaja Sebastian Sassin haastattelu (Huomenta Suomi 8.4.2010)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.