Mainos

Hymyä jo 60 vuotta - patsaan arvostus ei ole laskenut

Hymypoika-patsas on saavuttanut kunnioitettavan iän, sillä se täyttää tänä vuonna 60 vuotta. 

Hymypoika-patsas

Hyvän Toveruuden Kilvan palkinto, jota on jaettu koululaisille vuodesta 1954 lähtien.

Vuonna 1955 poika-patsaan rinnalle tuli myös Hymytyttö-veistos.

Veistosten jakamiskäytännöt vaihtelevat koulusta riippuen. Yleensä hymypatsaita jaetaan peruskoululaisille.

Kilvassa on tärkeintä, että luokkatoverit äänestävät patsaan saajan. Arviointikriteerit olivat kisan alussa rehti, reipas, ryhdikäs ja rehellinen. Kilpailun arvot ovat säilyneet pitkälti samoina.

Hymypoika-patsaan on suunnitellut taiteilija Heikki Nieminen.

Hymypatsaan on saanut noin 300 000 koululaista.

– Kun pitelin tätä poikaa, se oli ihan kuin minun kolmivuotias poikani. Tuntui, että tälle pitäisi löytää hienompi kilpailu, muistelee opetusneuvos ja Opettaja-lehden entinen päätoimittaja Antti Henttonen hymypatsaan alkuaikoja.

Elettiin vuoden 1953 syksyä ja lasten käyttäytymiskasvatus oli kouluissa puheenaiheena. Isät rakensivat sodanjälkeistä maata ja kasvatustyö jäi pitkälti äitien ja isovanhempien harteille.

– Pohdimme, voisiko tällainen mallipoika auttaa sopivin säännöin koteja ja kouluja käyttäytymiskasvatuksessa, Henttonen kuvailee.

Ensimmäiset hymypatsaat jaettiin vuonna 1954, seuraavana vuonna pojan rinnalle tuli myös tyttöpatsas.

– Ensimmäisen vuoden voittaja-tytöt saivat hymypojan, mutta ei se suurta murhetta tuottanut. Tyttö oli kuitenkin tasa-arvon kannalta vielä parempi, Henttonen muistelee.

Demokratian opettaja

Hymypatsaan nähtiin toimivan kouluissa hyvänä motivaationa oppilaiden rehdille käytöksellä. Se myös opetti hivenen demokratiaa, kun koulutoverit äänesti kilvan voittajan.

– Silloin kilpailun syntyajankohtana se oli hyvin uutta, että oppilaat pystyivät omalla äänestyksellään vaikuttamaan johonkin konkreettiseen asiaan, kertoo hymypatsaita kouluille toimittava, Kehittämiskeskus Opinkirjon toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen.

Stipendit ja rahalahjat ovat vuosien saatossa nousseet hymypatsaan rinnalle, mutta hymyveistoksella nähdään edelleen paikkansa koulumaailmassa.

– Näyttäisi, että hymypatsaan merkitys olisi jopa kasvamaan päin. Koulut tarvitsevat tällaista selkeää ja konkreettista tapaa, millä kiinnittää huomiota lasten ja nuorten keskinäisiin suhteisiin, Järvinen pohtii.

– Toivoisin, että hyvän toveruuden ajatus leviäisi yhteiskuntaan laajemmaltakin. Veljiä ei jätetä-periaatetta tarvitaan tässä hajanaisessa yhteiskunnassa, jossa on niin kova kilpailu toisia vastaan. Jos se vähänkin voisi pehmentää tämän keskinäisen kilpailun kovuutta, se olisi tehnyt arvokkaan palvelun, arvioi opetusneuvos Antti Henttonen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.