Mainos

Hyvät kasvuolosuhteet - hyvä sydänterveys aikuisena

Suomalaistutkimuksen mukaan lapsuuden hyvät kokemukset ennustavat hyvää sydänterveyttä aikuisena.

Eklöfin viisihenkisessä perheessä riittää vauhtia, mutta myös rakkautta.

- Esimerkin voima on suurin, suurempi kuin sanoilla. Perhe touhuaa yhdessä eikä tarvitse olla mitään hirveän ihmeellisiä asioita. Askarrellaan, leikitään, tehdään ruokaa, perheen äiti Nina Eklöf luettelee.

Perheessä mietitään mentäisiinkö illalla uimaan vai luistelemaan.

- Itse muistaa, että lapsena tarttui hiihto, luistelu ja juokseminen. Nyt en enää hiihdä, mutta uskon, että jalkapallo, jääkiekko ja kuntourheilu tarttuvat omiinkin lapsiin, miettii ahkerasti liikuntaa harrastava Sami Eklöf.

Eklöfit kuuntelevat tutkimustuloksia kiinnostuneina.

-Kyllä ne kuulostavat sopivasti vakavoittavalta. Ymmärtää sen, että lasten kasvattaminen on suuri vastuu. On myös loogista, että valinnoilla on vaikutusta pitkälle elämään, Nina Eklöf sanoo.

Lapsuus vaikuttaa sydänterveyteen

Helsingin yliopiston, Turun yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimukseen osallistui yli tuhat suomalaislasta. Ensin haastateltiin heidän vanhempiaan, ja 27 vuotta myöhemmin tutkittiin aikuiseksi kasvaneita lapsia.

Perheen turvattu toimeentulo, terveet elämäntavat, tasapainoinen elinympäristö sekä lapsen kyky säädellä aggressioita näkyy aikuisena hyvänä terveytenä.

Tutkimus perustuu Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät-aineistoon.

- Tärkein löydös oli, että mitä useammin myönteisiä asioita oli ollut lapsuuden perheessä, niin sitä terveempiä nämä lapset olivat aikuisina. Me keskityimme etenkin sydänterveyteen eli kolesteroliin, verenpaineeseen ja elämäntapoihin kuten tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Kaikkiin näihin riski oli pienempi, jos oli ollut enemmän suotuisia asioita läsnä lapsuudenkodissa, kertoo dosentti Laura Pulkki-Råback Helsingin yliopistosta.

- Tässä mitattiin oikeastaan hyvää terveyttä. Ne, joilla oli paremmat olosuhteet, oli vähemmän ylipainoa. Me tiedämme, että ylipaino on kansanterveydellinen ongelma Suomessakin. Heillä oli vähemmän tupakointia ja vähemmän sellaista diabeteksen esiasteeseen viittaavaa sokeriaineenvaihdunnan häiriötä.

Aggressioon apua

Sydänterveyteen vaikuttaa etenkin kaksi tekijää.

-Yksi oli sosioekonominen ympäristö eli onko perheessä rahaa, onko perheessä koulutusta, onko perheessä ammatti. Toinen oli lapsen omat piirteet ja kyky säädellä kielteisiä tunteita ja aggressiota, Pulkki-Råback sanoo.

- Vanhemmilla on totta kai iso vastuu, mutta en todellakaan lähtisi syyllistämään yksittäisiä vanhempia tai perheitä. Ehkä tärkeintä on tiedostaa se, että nyt tehtävillä asioilla on merkitystä lapsen tulevaisuuteen. Jos tarvetta on, hakekaa rohkeasti ajoissa apua neuvolasta, terveydenhoidosta, koulusta. Keskustelkaa asioista.

Lapsuuden olosuhteita kannattaa parantaa myös lapsilla, joilla asiat ovat jo kohtuullisen hyvin.

- Esimerkiksi se, että perheessä on työttömyyttä ja sitten löytyykin töitä. Tällä on iso vaikutus lapsen hyvinvointiin. Jos vanhempi lisäksi lopettaa tupakoinnin, lapsi hyötyy vielä enemmän.

Vinkki vanhemmille

Laura Pulkki-Råbackin mukaan tutkimustulokset antavat yhteiskunnalle selkeän viestin. Lapsiperheiden tukeminen on tärkeää.

- Siksi pitäisi olla erityisen varovaisia, kun tehdään säästötoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän varhaiseen ja herkkään vaiheeseen.

Miten vanhempien kannattaa toimia, että lasten sydänterveys on aikuisena hyvä?

- Tietenkin nämä perinteiset eli on tärkeää miten lapsi liikkuu ja syö, mutta myös ihan se perheen vuorovaikutus ja lapsen käyttäytyminen. Mikäli lapsella on vaikeuksia säädellä kielteisiä tunteita niin, että se haittaa elämää, rohkaisen hakemaan apua ajoissa.

Suomalaistutkimus julkaistiin maanantaina Yhdysvaltain sydänjärjestön Circulation-lehdessä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.