Mainos

Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti

Kuntien ja kuntaryhmien väliset hyvinvointierot kasvoivat Stakesin tutkimuksen mukaan päättyneen vuosikymmenen loppua kohden. Käännekohtana oli laman taittuminen vuosikymmenen puolivälissä. Harvaan asutun maaseudun väestö ei ole päässyt osalliseksi elintason kasvusta ja se kärsii myös monenlaisista sosiaalisista ongelmista. Näistä alueista onkin tullut suomalaisen hyvinvointivaltion pussinperä, luonnehtii tutkimusprofessori Matti Heikkilä Stakesista. Vaurautta ja toimeliaisuutta sekä hyvää terveyttä on sen sijaan kertynyt kaupunkimaisiin keskuksiin. Samanaikaisesti sinne on kasaantunut kuitenkin myös runsaasti psykososiaalisia ongelmia. Ydinmaaseudulla elintaso on suhteellisen alhainen, mutta toisaalta myös sosiaaliset ongelmat ovat vähäisiä. Velkajärjestelyt ja itsemurhat ovat kuitenkin suhteellisen yleisiä myös ydinmaaseudulla. Paras asuinympäristö löytyy kaupunkien läheiseltä maaseudulta, missä yhdistyvät kohtuullinen ja tasaisesti kasvanut elintaso sekä vähäisimmät psykososiaaliset ongelmat.

Kaikki kunnat mukana

Stakesin tutkimus kuvaa kunnittaisten tilastojen pohjalta väestön hyvinvointia ja sen muutoksia päättyneellä vuosikymmenellä eri puolilla maata ja erilaisissa kunnissa. Mukana ovat kaikki Suomen kunnat. Tutkimuksessa tarkasteltiin hyvinvointia sekä materiaalisen elintason että psykososiaalisten ongelmien kannalta. Väestön hyvinvoinnin mittarissa on seitsemän ulottuvuutta: kunnan työllisyys- ja taloustilanne, koulutus, asumistaso, terveys, turvattomuus sekä psykososiaaliset ongelmat. Selvityksessä on tarkasteltu mm. verotuloja, työttömyyttä, velkajärjestelyjä ja toimeentulotukiasiakkaiden määrää, alkoholiongelmia, itsemurhia sekä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia.

Maaseutukin jakautuu kahtia

Tutkimuksen mukaan maaseutukin on jakautumassa selkeästi kahtia. Toinen puolisko menestyy varsin hyvin, ja toinen taas riutuu monien ongelmien kanssa. Harvaan asutun maaseudun ongelmat olisikin Heikkilän mielestä nostettava erityisen huolen kohteeksi. Siellä asukkaiden arkeen liittyy erityisen paljon pitkäaikaistyöttömyyttä, velkajärjestelyjä ja itsemurhia. Tutkimuksessa nousi esiin kaikkiaan 110 pahoinvointialueen kuntaa, joita Heikkilä luonnehtii suomalaisen hyvinvoinnin pussinperäksi. Huonosti voiva Suomi kattaa pääosan Pohjois- ja Itä-Suomesta sekä eräänlaisena kielekkeenä myös Keski-Suomen ja Etelä-Savon maaseutukuntia.

Keskuskunta ei aina nosta ympäristöään

Ainoastaan Etelä-Suomessa harvaan asututkin kunnat ovat päässeet hyötymään elintason noususta. Kaupunkikeskukset ovat säteilleet hyvinvointia ympärilleen Etelä-Suomen lisäksi jonkin verran myös Länsi-Suomessa. Sen sijaan muualla keskuskunnat eivät ole kyenneet nostamaan ympärillään olevien kuntien elintasoa. Hyvinvointialueita Suomesta löytyy pääkaupunkiseudun lisäksi myös Turun, Tampereen ja Oulun kasvukeskusten ympäristöstä. Myös länsirannikolla psykososiaalisia ongelmia on suhteellisen vähän, mutta väestön elintaso on kuitenkin suhteellisen vaatimaton.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.