Mainos

Hyvinvointierot kasvaneet

Yli puoli miljoonaa suomalaista elää alle EU:n köyhyysriskirajan. Riski köyhtyä on kasvanut perheissä, joissa on useita lapsia.

Stakesin arvion mukaan väestön hyvinvointierot ovat yhä kasvaneet, ja nykyisillä politiikan linjauksilla köyhyys jatkaa kasvuaan Suomessa.

Riski köyhtyä on kasvanut perheissä, joissa on useita lapsia, vauva tai leikki-ikäisiä lapsia. Köyhyyden uhka on kasvanut myös yksinhuoltajaperheissä.

Kahtiajako näkyy myös lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Erityisen selviä hyvinvointierot ovat työssäkäyvien ja työttömien välillä.

Stakesin kyselyn tulosten mukaan valtaosa suomalaisista voi kuitenkin entistä paremmin, tulee kohtuullisesti toimeen, elää terveenä ja ilman merkittäviä hyvinvoinnin vajeita. Merkittävimpinä eroihin vaikuttavina tekijöinä nousivat esille ikä, työmarkkina-asema ja perhetilanne.

Tyytymättömyys sosiaaliturvan tasoon kasvanut

Suomalaisten köyhien ostovoima alhainen

Hyvinvointierot ovat erityisen selviä työssäkäyvien ja työttömien välillä. Työssäkäyvien hyvinvointia ovat kasvattaneet samanaikaisesti sekä ansiotason nousu että veronalennukset. Sen sijaan vähimmäisturvan varassa sinnittelevien köyhyys on lisääntynyt, koska vähimmäisetuudet eivät ole kasvaneet ansiotulojen kanssa samaa vauhtia, katsoo dosentti Mikko Kautto Stakesista.

Suomessa noin 600 000 ihmistä elää köyhyysriskirajan alapuolella ja tämä ryhmä kasvaa yleisen ansiotason noustessa. Köyhyysriskirajan alle jää kotitalous, jonka tulot jäävät 60 prosenttiin mediaanitulosta. Tällä haavaa köyhyysrajan alle jää esimerkiksi yksinasuva, jonka tulot ovat noin 900 euroa kuukaudessa, sanoo erikoistutkija Pasi Moisio Stakesin hyvinvoinnin tutkimusryhmästä.

Moision mukaan Suomessa köyhyysrajan alapuolelle jääneiden ostovoima on myös alhainen verrattuna esimerkiksi Tanskaan tai Saksaan.

Yhä useamman mielestä sosiaaliturva liian alhainen

Kautto myöntää, että tämäntyyppinen kyselytutkimus voi antaa liiankin myönteisen kuvan suomalaisesta hyvinvoinnista, sillä kaikkein huono-osaisimpia puhelinkyselyt eivät juuri tavoita. Hän katsoo, että mikäli hyvinvointierojen kasvua halutaan jarruttaa, pitäisi muutosta hakea vero- ja tulonsiirtopolitiikasta. Syrjäytyneen väestön hyvinvointia ei voida kohentaa pelkillä kannustimilla, vaan heille pitäisi räätälöidä palveluja heidän omien tarpeittensa mukaan.

Myös sosiaaliturvan tasoa arvostellaan aiempaa yleisemmin liian matalaksi. Toisaalta kuitenkin myös sosiaaliturvaa liian korkeana pitävien joukko on kasvanut.

Tulonsiirroista säästämistä vastustivat vahvimmin 26-35-vuotiaat ja tulonsiirtoja puolustivat kaikkein hanakimmin lapsiperheet, joissa on pieniä lapsia. Yksinhuoltajat vastustavat kaikkein voimakkaimmin työttömyysturvan leikkaamista.

Yksinhuoltajia ei pidetä joustavana työvoimana

Tutkimus paljastaa myös, että yhä useampi lapsiperhe on pudonnut alimpaan tuloluokkaan. Sen sijaan vanhempien kotitalouksien asema tulonjaossa on parantunut. Lapsiperheiden aseman heikkenemisen arvellaan johtuvan osittain siitä, että 20-29-vuotiaiden työllisyys on heikentynyt voimakkaimmin. Vaikka työllisyys on lapsiperheissä keskimäärin melko hyvä, köyhissä lapsiperheissä työllisyyden lasku on ollut voimakasta.

Yksinhuoltajaperheissä työssäolokuukaudet ovat vähentyneet vielä enemmän kuin lapsiperheissä keskimäärin. Tätä ei selitä koulutustaso eikä ikä, sen sijaan selitykseksi saattaa kelvata pätkätöiden ja osa-aikaisten tuntitöiden yleistyminen.

Tutkijat arvelevat, että työnantajat eivät ehkä pidä yksinhuoltajia tarpeeksi joustavana työvoimana. Toinen mahdollisuus on, että yksinhuoltajat eivät voi lastenhoito-ongelmiensa vuoksi ottaa vastaan työtä, jos tarjolla on vain pelkkää pätkätyötä.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 21.02.2006)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.