Mainos

Ikääntynytkin tarvitsee hyppyharjoittelua

Tuoreen tutkimuksen mukaan liikuntaohjeiden tulisi sisältyä rutiininomaisesti terveysneuvontaan kaikille niille, jotka vielä omin jaloin liikkuvat ja joilla on kaatumisriski, sillä osteoporoottisten lonkkamurtumien määrä on kasvussa.

Myös ikääntynyt ihminen tarvitsee tanssin jytkettä, jumppaa, reipasta kävelyä tai ihan mitä muuta tahansa pystyasennossa tapahtuvaa liikuntaa, joka tärähtää pakaroissa ja poskissa asti. Pitkäkestoisella tasapaino-, lihasvoima- ja hyppyharjoittelulla voidaan nimittäin hidastaa luukatoa, vaikuttaa tehokkaasti kaatumisten ja murtumien riskitekijöihin sekä mahdollisesti jopa ehkäistä murtumia.

Tämä ilmenee terveystieteiden maisteri Raija Korpelaisen väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Oulun yliopistossa tänään.

Tutkimuksessa selvitettiin elinikäisiä elintapoihin liittyviä osteoporoottisten eli luukadon aiheuttamien murtumien riskitekijöitä sekä liikunnan vaikutusta yli 70-vuotiaiden luukatoa sairastavien naisten luustoon.

- Liikuntaohjeiden tulisi sisältyä rutiininomaisesti terveysneuvontaan kaikille niille, jotka vielä omin jaloin liikkuvat ja joilla on kaatumisriski. Erityisesti liikuntaohjeita tarvitsevat laihat ikääntyneet naiset, sillä heillä on suurempi osteoporoosi- ja lonkkamurtumariski kuin normaali- ja ylipainoisilla naisilla, Korpelainen sanoo.

Tutkimus toteutettiin Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntaklinikan ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Tutkimuksessa oli mukana runsaat 1200 vuosina 1924-1927 syntynyttä oululaista naista. Heistä 160:llä todettiin luukato, ja tämä joukko jaettiin satunnaisesti liikunta- ja kontrolliryhmiin. Luukatomittausten lisäksi tutkimukseen osallistuneilta kyseltiin lomakkeella muun muassa liikunnasta, ravitsemuksesta, tupakoinnista ja terveydentilasta.

"Ennaltaehkäisyä tehostettava kiireesti"

Kaatumiseen liittyvien osteoporoottisten lonkkamurtumien ennaltaehkäiseviä toimia olisi Korpelaisen mielestä tehostettava kiireesti, sillä murtumien määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosina tuntuvasti. Naisilla on edelleen jopa 2-3 kertaa enemmän lonkkamurtumia kuin miehillä, mutta Korpelaisen mukaan myös miehillä murtumien määrä on kasvussa.

Korpelainen kertoo, että 1970-luvulla lonkkamurtumia oli hieman alle 2000 vuodessa, kun 1990-luvun lopulla niiden määrä kohosi jo liki 8000:een. Ennusteet povaavat, että vuonna 2030 lonkkamurtumia olisi jopa 25 000.

- Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tämä ennuste tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaikki kirurgian paikat olisivat lonkkamurtumapotilailla. Tästä yhteiskunnasta loppuvat kohta rahat, ellei asialle tehdä mitään.

Korpelainen muistuttaa, että luukadon ja murtumien ehkäisyssä kulmakiveksi muodostuu lapsuudessa ja nuoruudessa harrastettu liikunta. Silti peliä ei ole menetetty myöhemmälläkään iällä. Luukadon etenemistä voidaan jarruttaa jonkin verran esimerkiksi kävelyllä, hyppelyllä tai jumpalla.

Myöhemmällä iällä korostuu kaatumisen ehkäisy, jolloin tarvitaan tasapainoa harjoittavaa liikuntaa. Olipa liikunta sitten mitä tahansa, sen olisi hyvä olla nousujohteista ja vaihtelevaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.