Mainos

Ilmailuopiston johtaja: En muuttaisi koulutusmääriä

Suomen Ilmailuopiston toimitusjohtaja Juha Siivonen ei täysin allekirjoita Suomen Lentäjäliiton väitettä, jonka mukaan lentäjiä koulutetaan tällä hetkellä aivan liikaa.

– Tällä hetkellä Suomessa on enemmän lentäjiä, kuin lentäjille on työpaikkoja. On eri asia koulutetaanko heitä liikaa vai ei. Henkilökohtaisesti kannatan tätä määrää, mihin me olemme nyt asettautuneet.

Hän muistuttaa, että paikkojen määrää on jo hieman laskettu.

– Koulutuspaikkoja on jo vähennetty 30 prosenttia muutaman vuoden takaisesta. Me kyselemme säännöllisesti lentoyhtiöiltä heidän rekrytointisuunnitelmiaan ja saatujen arvioiden pohjalta voidaan sanoa, että ilman meidän lisäksemme toimivia muita kouluttajia, lentäjien reservi loppuisi 5-6 vuodessa.

Finnair uskoo, että lentäjille on pian tarvetta

Finnair ei halunnut antaa haastattelua liittyen väitteeseen liikaa koulutettavista lentäjistä. Yhtiö kommentoi aihetta lyhyesti sähköpostitse:

Tämän hetken näkemys on, että Finnairin liikenteen suunniteltu kasvu sekä nopeutuva eläkepoistuma tulee kasvattamaan lentäjätarvetta lähivuosina. Kasvustrategian toteuttamiseen eli tuottojen kaksinkertaistaminen Aasian liikenteestä vuoteen 2020 mennessä tarkoittaa sitä, että tarvitsemme osaavaa työvoimaa tämän toteuttamiseksi. Lentäjäkoulutus vie vuosia. Pyrkimys mitoittaa koulutusta joka vuodelle yksi yhteen tarpeeseen johtaa syklisellä alalla väistämättä tilanteisiin, jossa osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla ja kasvu estyy. Emme haluaisi olla tilanteessa, jossa lentäjäpulasta tulisi este kasvulle, joka hyödyttäisi toteutuessaan koko suomalaista yhteiskuntaa.

Ville Iho, operatiivinen johtaja, Finnair

Lentäjät vaihtavat alaa

Lentäjäliiton mukaan työttömiä ammattilentäjiä on Suomessa jopa 300. Liitto arvioi myös, että viime vuosina valmistuneista noin 10 prosenttia on lähtenyt työn perässä ulkomaille ja 20 prosenttia on siirtynyt muille aloille.

– Selvitämme säännöllisesti myös tätä asiaa ja meiltä valmistuneista noin 150 lentäjästä työttömänä ei ole varmasti kuin yksi tai kaksi. Kyse on lahjakkaista ihmisistä, joilla on muita tutkintoja ja he ovat lentäjän töiden sijaan muissa töissä. Suuri osa kertoo olevansa edelleen käytettävissä lentäjäksi, kun työllisyystilanne paranee. Lisäksi arviota kolmestasadasta pidän korkeana, oman näkemykseni mukaan noin 200 henkilöä ei ole lentäjän tehtävissä, Siivonen sanoo.

"Koulutus ei ole mennyt hukkaan"

– Kaikki eivät ole siirtyneet muille aloille, noin 20-30 meiltä valmistunutta työskentelee ilmailualalla, joko lennonopettajina tai Trafin, eli ilmailuviranomaisen tehtävissä. Sehän on vain positiivista, että siellä on hyvän koulutuksen saaneita henkilöitä töissä. Koulutus ei missään nimessä ole mennyt hukkaan, toteaa Siivonen.

Suomen ilmailuopiston omistavat valtio, Porin kaupunki, sekä Finnair. Opistosta valmistunut ammattilentäjä arvioi MTV3 Uutisille, että mikäli koulutus tapahtuisi pelkän pörssiyhtiön alaisuudessa, olisi se jo lopetettu kannattamattomana. Siivonen kertoo, että näin on melkein tapahtunutkin.

– Vuonna 1991 Finnair lähestulkoon lopetti vain sen alaisuudessa toimineen opiston toiminnan. Tästä syystä 90-luvun puolivälissä ei ollut riittävästi lentäjiä. Tuolloin jouduttiin houkuttelemaan ilmavoimista vielä kalliimmalla koulutettuja lentäjiä siviilipuolelle, muistelee Siivonen.

Suomen ilmailuopisto perustettiin, jotta lentäjiä riittäisi

– Lentäjäpulan jälkeen haluttiin varmistaa, että niin ei kävisi enää jatkossa. Suomen Ilmailuopisto aloitti toimintansa vuonna 2002. Tätä taustaa vasten emme ole lähteneet tekemään radikaalia korjausliikettä, kuten ehkä pörssiyhtiö olisi tehnyt. Vastaavissa tilanteissa aiemmin se on kostautunut.

Vuonna 2008 tehdyt päätökset näkyvät lentäjäreservin koossa vasta nyt.

– Vielä 2008 vaikutti siltä, että lentäjät loppuvat ja siksi käynnistettiin uusia kursseja ja otettiin lisää oppilaita. Tästä syystä heitä on nyt reservissä. Syklit siis vaihtelevat säätömahdollisuuksia nopeammin. Hakuineen kaikkineen kestää 4-5 vuotta ennen kuin lentäjä valmistuu. Pientä säätöä voi tehdä suuntaan tai toiseen, mutta historian valossa tasaisesti kouluttaminen on paras ratkaisu.

Vähemmillä opiskelijoilla kulut alas?

MTV3:n haastattelema ammattilentäjä kertoo, että kaksivuotisen koulutuksen arvo on noin 200 000 euroa. Suomen ilmailuopistossa koulutettava maksaa siitä itse 12 800 euroa ja loput jää Suomen valtiolle. Hintalappu 200 lentäjän kouluttamiselle on 40 miljoonaa euroa. Koulutettavien määrän vähentäminen ei opiston johtajan mukaan kuitenkaan menoissa pahemmin näkyisi.

– Tässä on hyvin paljon kiinteitä kustannuksia, kalusto ja muu. Jos pudottaisimme vaikka puoleen tämän oppilasmäärän, niin kustannukset eivät laskisi samassa suhteessa. Veronmaksajien näkökulmasta säästö ei olisi niin suuri, kuin äkkiseltään voisi kuvitella.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.