Mainos

"Ilmastokokouksessa esitetyt päästövähennykset eivät riitä"

Neuvottelut uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta kiihtyvät. Tänään Saksan Bonnissa alkaneissa neuvotteluissa etsitään sopua siitä, miten suuria päästövähennyksiä teollisuusmailta ja kehitysmailta vaaditaan. Ratkaisua haetaan myös siihen, kuinka suurilla rahasummilla teollisuusmaat ovat valmiita tukemaan kehitysmaiden päästövähennystoimia.

Tähän saakka näissä keskeisimmissä kysymyksissä ei ole juuri edistytty. Aikaa on enää muutama kuukausi, koska joulukuussa Kööpenhaminassa on määrä sopia uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta.

- Tällä viikolla käymme sopimusluonnosta yksityiskohtaisesti läpi ja keskustelemme näistä kiistakysymyksistä. En kuitenkaan usko, että noihin keskeisiin kiistakysymyksiin vielä löydetään ratkaisua, mutta paine kasvaa koko ajan, kun aika käy vähiin, arvioi Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia ympäristöministeriöstä.

Ympäristöjärjestöjen mielestä esitetyt päästövähennystavoitteet ovat tähän mennessä olleet aivan liian alhaisia.

- Vaikka pöydällä on monia hyviä esityksiä, tämänhetkiset esitykset päästövähennystavoitteiksi ovat täysin riittämättömiä. Niillä ei pystytä vastaamaan ilmastotieteen haasteeseen, että lämpeneminen pitäisi pitää alle kahdessa asteessa, kritisoi ilmastovastaava Leo Stranius Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Suomen pääneuvottelija on samaa mieltä.

- Teollisuusmaiden tähän mennessä esittämät päästövähennystavoitteet eivät vielä riitä. Kyllä niissä pitäisi päästä vielä korkeammalle, arvioi Sirkka Haunia.

Teollisuusmaiden kiristettävä tavoitteitaan

Neuvotteluosapuolet ovat esittäneet tähän mennessä melko maltillisia päästövähennystavoitteita. Teollisuusmaiden ryhmässä EU on luvannut 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä, jos muutkin maat ovat valmiita sitoutumaan päästövähennyksiin. Monien muiden teollisuusmaiden lupaukset ovat selvästi vaatimattomampia.

Kiina pitää Yhdysvaltain ehdotusta suurimpien ilmansaastuttajien neuvottelusta tervetulleena.

Kehitysmaat puolestaan ovat vaatineet teollisuusmailta vähintään 40 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vastineeksi siitä, että kehittyneimmät kehitysmaat suostuisivat vähentämään päästöjään. Teollisuusmaat ovat vaatineet rikkaimpia kehitysmaita sitoutumaan 15-30 prosentin päästöjen vähennyksiin verrattuna päästöjen arvioituun kasvuun.

- Suomen ja EU:n pitäisi jo tässä vaiheessa sitoutua 40 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä. Se olisi keino, jolla saataisiin kehitysmaat paremmin mukaan sopimukseen, arvioi Leo Stranius.

Suomen pääneuvottelija ei usko, että EU olisi valmis nostamaan päästövähennystavoitteensa 40 prosenttiin.

- EU:n päästövähennystavoitteet ovat kyllä kunnianhimoisimmasta päästä teollisuusmaiden joukossa. Me odotamme, että muut teollisuusmaat kiristäisivät omia tavoitteitaan, vaatii Haunia.

Neuvotteluissa kiistellään myös rahasta. Teollisuusmaat ovat olleet haluttomia ilmoittamaan, kuinka suurilla rahasummilla ne ovat valmiita tukemaan kehitysmaiden päästövähennystoimia, uuden teknologian siirtoa kehitysmaihin ja metsäkadon hidastamista.

YK:n ilmastosihteeristön päällikkö Yvo de Boer on esittänyt, että kehitysmaiden päästövähennyksiä vauhditettaisiin kymmenellä miljardilla dollarilla eli noin 6,5 miljardilla eurolla. Kiina on vaatinut teollisuusmaita antamaan 0,5 - 1 prosenttia bruttokansantuotteestaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

- Se kaikkein vaikein neuvottelukysymys kyllä on se, kuinka paljon rahaa tarvitaan kehitysmaiden toimien tukemiseen ja mistä sitä rahaa saadaan tähän tarkoitukseen, arvioi pääneuvottelija Sirkka Haunia.

Kööpenhaminan sopimukseen uskotaan

Useimmat neuvottelijat ja tarkkailijat uskovat, että sopimus vuoden 2012 jälkeisistä päästövähennystoimista saadaan aikaan joulukuussa Kööpenhaminassa. Monet kuitenkin pelkäävät sopimuksen jäävän liian löyhäksi ja kunnianhimottomaksi.

- Kyllä uskon, että sopimus syntyy Kööpenhaminassa. Ihan kaikkia yksityiskohtia tuskin saadaan valmiiksi, mutta sopimus kuitenkin. Jos sopimus ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen, siinä kyllä otetaan kauhean iso riski, varoittaa Sirkka Haunia.

- Itse uskon, että Kööpenhaminassa saadaan ilmastosopimus aikaiseksi, mutta se, pystyykö se vastaamaan ilmastotieteen asettamaan haasteeseen pitää lämpeneminen alle 2 asteessa, on paljon haastavampi kysymys. Olisi suuri pettymys, jos sopimus olisi liian löyhä. Kyllä tämän syksyn aikana nyt ratkaistaan, ollaanko me se ensimmäinen sukupolvi, joka ottaa ilmastokysymyksen tosissaan ja hoitaa homman kotiin vai viimeinen, joka ei niin tee, muistuttaa Leo Stranius.

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu (Kymmenen uutiset 10.8.2009)

"PÄÄSTÖVÄHENNYKSET JA RAHOITUS VAIKEIMMAT KYSYMYKSET"

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.