Mainos

Ilmastonmuutos uhkaa Suomen eläinlajeja

Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on siirtänyt muun muassa oravien lisääntymiskautta pari viikkoa normaalia aikaisemmaksi. Kuitenkin monille lajeille ympäristömuutokset ovat niin rajuja, että tällaista sopeutumista ei ehdi tapahtua.

Ihmisen aiheuttamat muutokset luonnossa laittavat monien eläin- ja kasvilajien sopeutumiskyvyn koville. Muun muassa rakentaminen, metsien hakkaaminen, metsästäminen ja kalastaminen voivat muuttaa lajien elinympäristöjä niin paljon, että lajien täytyy kehittää uusia selviämisstrategioita säilyttääkseen elinvoimaisuutensa.

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta sanoo, että lajit voivat sopeutua ihmisen aiheuttamiin ympäristömuutoksiin kahdella tavalla.

- Ensinnäkin ne voivat sopeutua käyttäytymisensä puolesta elämään muuttuneessa ympäristössä ilman, että tapahtuu mitään evolutiivisia muutoksia lajien ominaisuuksissa. Tällaista tapahtuu kaiken aikaa erityisesti nisäkkäillä ja linnuilla, joiden käyttäytyminen on joustavaa, Hanski kertoo.

Yhdeksi esimerkiksi sopeutuvasta käyttäytymisestä Hanski nostaa valkoposkihanhet, jotka ovat alkaneet lisääntyä Suomenlahden rannikolla ja ruokailla Helsingin puistoissa.

- Toiseksi voi käydä niin, että luonnonvalinta voi pidemmän päälle ruveta suosimaan tietynlaisia yksilöitä, mistä voi seurata myös evolutiivisia muutoksia.

Oravat lisääntyvät entistä aikaisemmin

Hanskin mukaan Kanadassa hiljattain tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että siellä ilmastonmuutos on siirtänyt oravien lisääntymiskautta pari viikkoa normaalia aikaisemmaksi.

Tutkimuksessa paljastui, että 85 prosenttia oravakannasta alkoi lisääntyä aikaisemmin joustavan käyttäytymisen vuoksi. Lopuilla 15 prosentilla muutos selittyi perintötekijöillä: sellaiset yksilöt menestyivät parhaiten, jotka geneettisistä syistä aloittivat lisääntymisen muita aiemmin.

- Tässä on esimerkki siitä, kuinka ensin tapahtuu voimakas sopeutuminen joustavan käyttäytymisen ansiosta. Vähitellen kannan koostumus voi alkaa muuttua ja syntyy evolutiivisia muutoksia.

Pisimmälle lentävät perhoset selviävät

Hanski on johtanut jo vuosia tutkimushanketta, jossa seurataan Ahvenanmaalla esiintyvän täpläverkkoperhosen selviämistä pirstoutuneissa elinympäristöissä.

Hanskin mukaan yksi keskeinen muutos on, että elinympäristön pirstoutuminen valikoi luonnonvalinnan avulla sellaisia yksilöitä, jotka ovat muita parempia liikkumaan paikasta toiseen.

- Luonnonvalinta on vaikuttanut perhosten perusainevaihduntaan siten, että aineenvaihdunnaltaan vilkkaimmat yksilöt menestyvät parhaiten. Lennossa perhosen aineenvaihdunta nousee noin satakertaiseksi suhteessa lepotilan aineenvaihduntaan, eli energiaa tarvitaan lentoon ja lentolihaksiin tavattoman paljon.

Hanski kuitenkin korostaa, että monille lajeille ympäristömuutokset ovat niin nopeita ja rajuja, että minkäänlaista sopeutumista ei ehdi tapahtua. Tällöin lajit käyvät uhanalaisiksi ja saattavat kuolla sukupuuttoon.

- Luonnon monimuotoisuuden jyrkkä hupeneminen voidaan estää vain pysäyttämällä elinympäristöjen raju muutos, Hanski sanoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.